”Kylien Hyvinkää” : – paikallisuus kaikilla aisteilla matkailupalveluissa
Liljavirta, Riitta (2013)
Liljavirta, Riitta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013083014848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013083014848
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää maaseutumatkailun palveluita Hyvinkään maaseutualueilla hyödyntämällä moniaistisuutta ja paikallisia identiteettejä. Työn tavoitteena oli suunnitella uusia matkailun palvelupolkuja yhdessä paikallisten asukkaiden ja yrittäjien kanssa sekä testata mallia suunnitteluun sopivasta prosessista. Tutkimuksen ohessa pyrittiin auttamaan paikallisia toimijoita kehittämään yhteistyöverkostojaan. Tutkimus toteutettiin osana Laurea Ammattikorkeakoulun ja EMO ry:n koordinoimaa Sensing Rural Cultures (SING) –hanketta. Hankkeen ja tämän tutkimuksen taustalla oli tarve kehittää maaseudun elinkeinorakennetta sekä ajatus alueen kulttuuri-identiteetin matkailupotentiaalin tehokkaammasta hyödyntämisestä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat matkailu ja erityisesti maaseutumatkailu, sekä sen hyödyntäminen kehittämisen välineenä, moniaistisuus ja alueellinen identiteetti, niiden ilmenemisen ja matkailuun liittyvien merkitysten näkökulmasta. Palvelumuotoilua, ja varsinkin palvelupolkua käsiteltiin tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen teoreettisena lähestymistapana.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen lähestymistapana hyödynnettiin toimintatutkimusta. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa, joista kahdessa ensimmäisessä kerättiin tietoa moniaistisuuden ja paikallisten identiteettien ilmenemisestä, ja kolmannessa vaiheessa suunniteltiin aiempien vaiheiden pohjalta matkailupalveluita. Aineisto kerättiin itsedokumentointipäiväkirjalla ja kahdessa työpajassa, joissa tehtävinä olivat mood board –taulujen tekeminen ja palvelupolun laatiminen. Osallistujat olivat paikallisia matkailualan yrittäjiä ja muita toimijoita sekä asukkaita. Menetelmien avulla kerättiin tietoa matkailijoiden kokemuksista moniaistisuudesta ja paikallisyhteisön kokemasta paikallisesta identiteetistä ja kehitettiin uusia palvelukokonaisuuksia yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa moniaistisuudesta ja paikallisista identiteeteistä matkailijoiden ja alueen asukkaiden itsensä kokemana. Tutkimus osoitti, että useamman kuin yhden aistin samanaikainen ärsyttäminen on omiaan synnyttämään voimakkaampia ja muistettavampia matkailuelämyksiä Paikallisten identiteettien osalta havaittiin, että Hyvinkään eri maaseutukylien väleillä on eroja, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Yhteisöllisyys koettiin tärkeäksi ja usko kylien elinvoimaan ja potentiaaliin oli vahvaa. Matkailullisesti parhaiten hyödynnettäviksi identiteetin osa-alueiksi osoittautuivat luonto ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka, sekä taiteisiin ja taidehistoriaan liittyvät teemat. Kerätyn tiedon avulla suunniteltiin yksi esimerkki palvelupolusta, joka perustui työpajaan osallistuneiden yrittäjien palveluihin. Tutkimukseen osallistujat kokivat tutkimukseen osallistumisen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi sekä itselleen että alueelle ja sen kehittämiselle.
Tutkimuksen avulla saatiin viitteitä siitä, miten matkailijat kokevat eri aisteille tarjoutuvan tiedon ja miten sitä voidaan hyödyntää matkailun tuotekehityksessä. Paikallisista identiteeteistä luotua ymmärrystä voidaan välittää alueen matkailutoimijoille hyödynnettäväksi palvelutuotannon sisällöissä. Tutkimushankkeen tuotoksena kehitetty palvelupolku on sellaisenaan toteutuskelpoinen. Mallia suunnitteluprosessista voidaan kehittää edelleen ja hyödyntää vastaavissa hankkeissa tulevaisuudessa.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen lähestymistapana hyödynnettiin toimintatutkimusta. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa, joista kahdessa ensimmäisessä kerättiin tietoa moniaistisuuden ja paikallisten identiteettien ilmenemisestä, ja kolmannessa vaiheessa suunniteltiin aiempien vaiheiden pohjalta matkailupalveluita. Aineisto kerättiin itsedokumentointipäiväkirjalla ja kahdessa työpajassa, joissa tehtävinä olivat mood board –taulujen tekeminen ja palvelupolun laatiminen. Osallistujat olivat paikallisia matkailualan yrittäjiä ja muita toimijoita sekä asukkaita. Menetelmien avulla kerättiin tietoa matkailijoiden kokemuksista moniaistisuudesta ja paikallisyhteisön kokemasta paikallisesta identiteetistä ja kehitettiin uusia palvelukokonaisuuksia yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa.
Tutkimuksessa kerättiin tietoa moniaistisuudesta ja paikallisista identiteeteistä matkailijoiden ja alueen asukkaiden itsensä kokemana. Tutkimus osoitti, että useamman kuin yhden aistin samanaikainen ärsyttäminen on omiaan synnyttämään voimakkaampia ja muistettavampia matkailuelämyksiä Paikallisten identiteettien osalta havaittiin, että Hyvinkään eri maaseutukylien väleillä on eroja, mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Yhteisöllisyys koettiin tärkeäksi ja usko kylien elinvoimaan ja potentiaaliin oli vahvaa. Matkailullisesti parhaiten hyödynnettäviksi identiteetin osa-alueiksi osoittautuivat luonto ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka, sekä taiteisiin ja taidehistoriaan liittyvät teemat. Kerätyn tiedon avulla suunniteltiin yksi esimerkki palvelupolusta, joka perustui työpajaan osallistuneiden yrittäjien palveluihin. Tutkimukseen osallistujat kokivat tutkimukseen osallistumisen merkitykselliseksi ja hyödylliseksi sekä itselleen että alueelle ja sen kehittämiselle.
Tutkimuksen avulla saatiin viitteitä siitä, miten matkailijat kokevat eri aisteille tarjoutuvan tiedon ja miten sitä voidaan hyödyntää matkailun tuotekehityksessä. Paikallisista identiteeteistä luotua ymmärrystä voidaan välittää alueen matkailutoimijoille hyödynnettäväksi palvelutuotannon sisällöissä. Tutkimushankkeen tuotoksena kehitetty palvelupolku on sellaisenaan toteutuskelpoinen. Mallia suunnitteluprosessista voidaan kehittää edelleen ja hyödyntää vastaavissa hankkeissa tulevaisuudessa.