Aluejärjestön merkitys näkövammaisille Uudellamaalla : Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten jäsenkysely 2013
Ruohonen, Teemu (2013)
Ruohonen, Teemu
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013082514769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013082514769
Tiivistelmä
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisilla ei ole ollut tietoa omien jäsenten käyttäytymisestä ja yhdistyksen toiminnan arvostuksesta. Opinnäytetyö tutkii jäsenten aktiivisuutta ja arvostusta yhdistyksen toimintaa kohtaan. Lisäksi haetaan tulevaisuuden kehittämisideoita. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, eli HUN on Näkövammaisten Keskusliiton suurin alueyhdistys. Henkilöjäseniä yhdistyksessä on 2232. Jäseneksi pääsee Uudenmaan alueella asuvat näkövammaiset ihmiset. Tämä selvitys on tehty jäsenkyselynä talvella 2013. Jäsenkysely on tehty määrällisellä tutkimuksella systemaattista ositettua otantaa hyväksikäyttäen. Jäsenet jaettiin ikäryhmiin ja alueisiin varmistaaksemme pätevän otoksen. Jäsenkysely tehtiin puhelinhaastatteluina ja siihen vastasi 189 yhdistyksen jäsentä.
Neljäsosa, eli 25 % Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten jäsenistä on mukana toiminnassa säännöllisesti. 41 % jäsenistä on mukana jossain toiminnassa mukana satunnaisesti ja loput 31 % jä-senistä on täysin passiivisia jäseniä. HUN saa liikkeelle yli 1500 näkövammaista. Aktiivisen ja tyytyväisen jäsenen profiiliksi muodostui 45 – 74 –vuotias Helsingissä asuva sokea ihminen. Kohderyhmistä HUNin toiminta oli vähiten kiinnostavaa nuorista ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista. Sokeat ovat selkeästi aktiivisempia jäseniä kuin heikkonäköiset, mutta heikkonäköiset arvostavat HUNin toimintaa enemmän kuin sokeat. Miesten ja naisten välillä ei löydetty eroja.
Arvostuksen ja käyntitiheyden osalta Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten eri toiminnoissa ei ollut merkittäviä eroja. Tärkeimmän ja vähinten tärkeimmän ero oli suuri, mutta kokonaisuudessaan kaikki kahdeksan toimintoa oli arvostusasteikolla peräkkäin pienillä väleillä. Yhdistyksen edunvalvonta koettiin tärkeimmäksi toiminnaksi, mutta siihen osallistuttiin vähiten. Muutoin yhdistyksen jäsenet arvostivat hieman enemmän omaa tekemistä kuin muuta toimintaa.
Suurimpia syitä toimintaan osallistumattomuuteen olivat hankalat matkat, ajan puute, heikko terveyden-tila, kiinnostuksen puute ja tietämättömyys toiminnasta. Näistä HUN pystyy vaikuttamaan parhaiten tietämättömyyteen ja hankaliin matkoihin. HUN voi lisätä tiedotusta useammalla eri tavalla ja levittää toimintaa useampaan paikkaan. Kehittämisehdotukset jakautuivat tasaisesti. Osaan näistä yhdistys panostaa jo nyt, kuten tiedotus ja kaikenlainen jäsentoiminta. Nuorisotoiminta ja toiminnan hajauttaminen on tällä hetkellä heikkoa.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset saivat varmaa ja tutkittua tietoa omien jäsenten aktiivisuudesta ja arvostuksesta. Tätä tietoa voidaan jakaa sidosryhmille tehtäviin raportteihin. Vielä tärkeämpänä mahdollisuutena on päästä kehittämään yhdistyksen toimintaa tutkituista lähtökohdista.
Neljäsosa, eli 25 % Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten jäsenistä on mukana toiminnassa säännöllisesti. 41 % jäsenistä on mukana jossain toiminnassa mukana satunnaisesti ja loput 31 % jä-senistä on täysin passiivisia jäseniä. HUN saa liikkeelle yli 1500 näkövammaista. Aktiivisen ja tyytyväisen jäsenen profiiliksi muodostui 45 – 74 –vuotias Helsingissä asuva sokea ihminen. Kohderyhmistä HUNin toiminta oli vähiten kiinnostavaa nuorista ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvista. Sokeat ovat selkeästi aktiivisempia jäseniä kuin heikkonäköiset, mutta heikkonäköiset arvostavat HUNin toimintaa enemmän kuin sokeat. Miesten ja naisten välillä ei löydetty eroja.
Arvostuksen ja käyntitiheyden osalta Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten eri toiminnoissa ei ollut merkittäviä eroja. Tärkeimmän ja vähinten tärkeimmän ero oli suuri, mutta kokonaisuudessaan kaikki kahdeksan toimintoa oli arvostusasteikolla peräkkäin pienillä väleillä. Yhdistyksen edunvalvonta koettiin tärkeimmäksi toiminnaksi, mutta siihen osallistuttiin vähiten. Muutoin yhdistyksen jäsenet arvostivat hieman enemmän omaa tekemistä kuin muuta toimintaa.
Suurimpia syitä toimintaan osallistumattomuuteen olivat hankalat matkat, ajan puute, heikko terveyden-tila, kiinnostuksen puute ja tietämättömyys toiminnasta. Näistä HUN pystyy vaikuttamaan parhaiten tietämättömyyteen ja hankaliin matkoihin. HUN voi lisätä tiedotusta useammalla eri tavalla ja levittää toimintaa useampaan paikkaan. Kehittämisehdotukset jakautuivat tasaisesti. Osaan näistä yhdistys panostaa jo nyt, kuten tiedotus ja kaikenlainen jäsentoiminta. Nuorisotoiminta ja toiminnan hajauttaminen on tällä hetkellä heikkoa.
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset saivat varmaa ja tutkittua tietoa omien jäsenten aktiivisuudesta ja arvostuksesta. Tätä tietoa voidaan jakaa sidosryhmille tehtäviin raportteihin. Vielä tärkeämpänä mahdollisuutena on päästä kehittämään yhdistyksen toimintaa tutkituista lähtökohdista.