"Vapaata pudotusta vai ohjattua toimintaa?" : Perheryhmäkodista itsenästyvien pakolaisnuorten jälkihuollon mallintaminen
Sinisterra-Santana, Minna (2013)
Sinisterra-Santana, Minna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013070414560
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013070414560
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on mallintaa yksintulleiden alaikäisten pakolaisnuorten itsenäistymisen tukeminen ja jälkiseuranta perheryhmäkodista muuton jälkeen. He ovat kohderyhmänä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ja siten syrjäytymisvaarassa uudessa maassa, kulttuurissa ja vieläpä vieraalla kielellä.
Työni tilaaja on työnantajani Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy, jossa toimin projektikoordinaattorina Suuntaviittoja itsenäiseen elämään- hankkeessa. Hankkeen tehtävänä on nimenomaan jälkihuollon mallintaminen k.o kohderyhmälle sekä itsenäistymiskansion tuottaminen. Hanketta rahoittaa Euroopan Pakolaisrahasto.
Kehittämistyöni lähtökohtana on ollut ohjaajan työnkuvan muuttaminen siten että jälkiseuranta tulee osaksi toteutettavaa työtä. Tarkoitus on että nuoren omaohjaajat vastaavat käytännön toteutuksesta myös jälkiseurannan osalta. Kutsun jälkiseurannaksi pakolaisnuorten itsenäistymisen tukemista sillä jälkihuolto on lastensuojelulain termi jonka piiriin kohderyhmäni nuoret eivät pääsääntöisesti kuulu.
Opinnäytetyöni on laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on olemassa olevien käytäntöjen parantaminen. Se on toimintatutkimusta jossa menetelminä on käytetty työpajatyöskentelyä, kyselyä perheryhmäkodeille Suomessa sekä jatkuvaa arviointia. Työyhteisön jäsenenä olen osallistunut kehittämistyöhön päivittäin.
Jälkiseurannan malli perustuu vapaaehtoisuuteen eli se on itsenäistyvälle nuorelle mahdollisuus saada lisätukea perheryhmäkodista poismuutonkin jälkeen. Siitä tehdään erillinen sopimus ja jälkiseurantasuunnitelma, jonka toteuttajana ovat nuoren omaohjaajat yhteistyössä nuoren kanssa. Suunnitelman toteutumista valvoo perheryhmäkodin sosiaalityöntekijä puolivuosittain, ja samassa yhteydessä päätetään jatkotuen tarpeesta tai jälkiseurannan päättymisestä yhdessä nuoren ja omaohjaajien kanssa. Jälkiseuranta sisältää tiedollista, taidollista sekä sosiaalista tukea, jotka olen hahmotellut ohjaajan työn eri osa-alueiksi.
Työni tilaaja on työnantajani Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy, jossa toimin projektikoordinaattorina Suuntaviittoja itsenäiseen elämään- hankkeessa. Hankkeen tehtävänä on nimenomaan jälkihuollon mallintaminen k.o kohderyhmälle sekä itsenäistymiskansion tuottaminen. Hanketta rahoittaa Euroopan Pakolaisrahasto.
Kehittämistyöni lähtökohtana on ollut ohjaajan työnkuvan muuttaminen siten että jälkiseuranta tulee osaksi toteutettavaa työtä. Tarkoitus on että nuoren omaohjaajat vastaavat käytännön toteutuksesta myös jälkiseurannan osalta. Kutsun jälkiseurannaksi pakolaisnuorten itsenäistymisen tukemista sillä jälkihuolto on lastensuojelulain termi jonka piiriin kohderyhmäni nuoret eivät pääsääntöisesti kuulu.
Opinnäytetyöni on laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on olemassa olevien käytäntöjen parantaminen. Se on toimintatutkimusta jossa menetelminä on käytetty työpajatyöskentelyä, kyselyä perheryhmäkodeille Suomessa sekä jatkuvaa arviointia. Työyhteisön jäsenenä olen osallistunut kehittämistyöhön päivittäin.
Jälkiseurannan malli perustuu vapaaehtoisuuteen eli se on itsenäistyvälle nuorelle mahdollisuus saada lisätukea perheryhmäkodista poismuutonkin jälkeen. Siitä tehdään erillinen sopimus ja jälkiseurantasuunnitelma, jonka toteuttajana ovat nuoren omaohjaajat yhteistyössä nuoren kanssa. Suunnitelman toteutumista valvoo perheryhmäkodin sosiaalityöntekijä puolivuosittain, ja samassa yhteydessä päätetään jatkotuen tarpeesta tai jälkiseurannan päättymisestä yhdessä nuoren ja omaohjaajien kanssa. Jälkiseuranta sisältää tiedollista, taidollista sekä sosiaalista tukea, jotka olen hahmotellut ohjaajan työn eri osa-alueiksi.