Helsingin kaupungin julkisten rakennusten regeneratiivisten ja rekuperatiivisten lämmöntalteenottolaitteistojen toiminnan analysointi
Järvelä, Elina (2013)
Järvelä, Elina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013062314460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013062314460
Tiivistelmä
Helsingin kaupunki, muiden kuntien ja Suomen valtion ohessa, on sitoutunut noudattamaan EU-direktiiviä energiatehokkuudesta ympäristöministeriön laatiman rakennusmääräyskokoelman muodossa.
Helsingin kaupungin rakennusviraston talotekninen toimisto halusivat tutkimuksen julkisten rakennusten lämmöntalteenottolaitteistojen tuloilman hyötysuhteista ja toiminnasta. Tutkimus rajattiin regeneratiivisiin ja suoriin rekuperatiivisiin lämmöntalteenottolaitteisiin (LTO-laitteisiin), koska talotekninen toimisto oli aiemmin tilannut tutkimuksen nestekiertoisten, eli epäsuorien, LTO-laitteiden toiminnasta. Toisaalta taloteknisessä toimistossa epäiltiin muidenkin lämmönsiirrintyyppien hyötysuhteissa olevan puutteita.
Käytössä olevan LTO-laitteen tuloilman hyötysuhteeseen vaikuttaa monta tekijää, kuten ulkolämpötila, huurre ja jää, sekä niiden mahdollinen ennaltaehkäisy ja sulatus, lika ja rakenneviat, sekä regeneratiivisilla lämmönsiirtimillä pyörimisnopeus. Tutkimuksen rakennukset rajattiin kahteentoista julkiseen opetusrakennukseen, joissa suoritettiin mittauksia helmikuun 2013 aikana. Mittauksia tehtiin lämpötilakosteusloggereilla ja paine-ero mittareilla ja lisäksi otettiin videoita lämpökameralla, tarkoituksena laskea LTO-laitteen hyötysuhde ja selvittää miksi se mahdollisesti on matala. LTO-laitteiden hyötysuhteet on laskettu ympäristöministeriön monisteen 122 ohjeiden mukaisesti.
Tutkimuksessa tehtiin mittauksia 28 LTO-laitteelle, joista 21 olivat pyöriviä regeneratiivisia ja 7 suoria rekuperatiivisia lämmönsiirtimiä. Koska kohteet, niiden IV-koneet ja LTO-laitteet ovat kaikki erilaisia, tuloksetkin ovat hyvin hajanaisia eivätkä ne ole kovin vertailukelpoisia. Siksi opinnäytetyön tulokset on esitetty tarkemmin kohdekohtaisesti.
Helsingin kaupungin rakennusviraston talotekninen toimisto halusivat tutkimuksen julkisten rakennusten lämmöntalteenottolaitteistojen tuloilman hyötysuhteista ja toiminnasta. Tutkimus rajattiin regeneratiivisiin ja suoriin rekuperatiivisiin lämmöntalteenottolaitteisiin (LTO-laitteisiin), koska talotekninen toimisto oli aiemmin tilannut tutkimuksen nestekiertoisten, eli epäsuorien, LTO-laitteiden toiminnasta. Toisaalta taloteknisessä toimistossa epäiltiin muidenkin lämmönsiirrintyyppien hyötysuhteissa olevan puutteita.
Käytössä olevan LTO-laitteen tuloilman hyötysuhteeseen vaikuttaa monta tekijää, kuten ulkolämpötila, huurre ja jää, sekä niiden mahdollinen ennaltaehkäisy ja sulatus, lika ja rakenneviat, sekä regeneratiivisilla lämmönsiirtimillä pyörimisnopeus. Tutkimuksen rakennukset rajattiin kahteentoista julkiseen opetusrakennukseen, joissa suoritettiin mittauksia helmikuun 2013 aikana. Mittauksia tehtiin lämpötilakosteusloggereilla ja paine-ero mittareilla ja lisäksi otettiin videoita lämpökameralla, tarkoituksena laskea LTO-laitteen hyötysuhde ja selvittää miksi se mahdollisesti on matala. LTO-laitteiden hyötysuhteet on laskettu ympäristöministeriön monisteen 122 ohjeiden mukaisesti.
Tutkimuksessa tehtiin mittauksia 28 LTO-laitteelle, joista 21 olivat pyöriviä regeneratiivisia ja 7 suoria rekuperatiivisia lämmönsiirtimiä. Koska kohteet, niiden IV-koneet ja LTO-laitteet ovat kaikki erilaisia, tuloksetkin ovat hyvin hajanaisia eivätkä ne ole kovin vertailukelpoisia. Siksi opinnäytetyön tulokset on esitetty tarkemmin kohdekohtaisesti.