Förlossningsrädsla hos omföderskan-Barnmorskans stödjande roll för att lindra lidande
Hellsten, Sophie; Lempinen, Catherine (2013)
Hellsten, Sophie
Lempinen, Catherine
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061714302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061714302
Tiivistelmä
Synnytyspelko ei ole uusi ilmiö, mutta siihen hoitoa hakevien naisten määrä on kasvanut. Synnytyspelkoa kokevat sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät. Synnytyspelosta kärsivistä suurin osa on uudelleensynnyttäjiä. Yksi tärkeimmistä osatekijöistä ovat edelliset negatiiviset synnytyskokemukset. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus uudelleensynnyttäjien synnytyspelosta suhteessa negatiivisiin synnytyskokemuksiin. Lisäksi työ sisältää tutkimustuloksia kätilön roolista synnytyspelkoisen naisen tukena. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu 23 tutkimukseen Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Britanniasta, Amerikasta, Canadasta ja Australiasta. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty Tuomi & Sarajärvi (2002) sekä Elo & Kyngäs (2007) sisällönanalyysiä.
Tämän tutkimuksen tavoite on saada laajempi tuntemus uudelleensynnyttäjien kokemasta synnytyspelosta ja sen yhteydestä aikaisempaan negatiiviseen synnytyskokemukseen. Tämän tiedon kautta kätilö voi parhaimmalla tavalla tukea synnytyspelkoista naista, ja siten myötävaikuttaa positiiviseen synnytyskokemukseen. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi muotoiltiin seuraavat kolme tutkimuskysymystä: ”Mitkä ovat tuntomerkit synnytyspelosta uudelleensynnyttäjillä?”, ”Miten entinen negatiivinen synnytyskokemus liittyy synnytyspelkoon uudelleensynnyttäjillä?” ja ” Miten kätilö pystyy tukemaan synnytystä pelkäävää naista?”. Tutkimukseen tehtiin erilaisia inkluusio- ja ekskluusiokriteerejä, jotta tutkimukseen saataisiin mahdollisimman tarkka tulos. Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa toimii Katie Erikssonin teoria kärsimyksestä. Analyysin aikana esiin nousi kolme pääteemaa. Nämä olivat: vaihteleva synnytyspelko, negatiivinen synnytyskokemus sekä hoitava suhde. Näiden otsikoiden alle jakautuivat lopulta aiheet yhdeksään eri aliotsikoihin, jotka paremmin kuvaavat tutkimuksen tulosta. Tulososuudessa tuli muun muassa esiin tukemisen merkitys raskaana olevalle naiselle sekä aiemman negatiivisen synnytykseen ja keisarileikkauksen yhteys. Tämä tutkimus on projekti yhteistyössä Arcadan ja Naistensairaalan kanssa.
Tämän tutkimuksen tavoite on saada laajempi tuntemus uudelleensynnyttäjien kokemasta synnytyspelosta ja sen yhteydestä aikaisempaan negatiiviseen synnytyskokemukseen. Tämän tiedon kautta kätilö voi parhaimmalla tavalla tukea synnytyspelkoista naista, ja siten myötävaikuttaa positiiviseen synnytyskokemukseen. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi muotoiltiin seuraavat kolme tutkimuskysymystä: ”Mitkä ovat tuntomerkit synnytyspelosta uudelleensynnyttäjillä?”, ”Miten entinen negatiivinen synnytyskokemus liittyy synnytyspelkoon uudelleensynnyttäjillä?” ja ” Miten kätilö pystyy tukemaan synnytystä pelkäävää naista?”. Tutkimukseen tehtiin erilaisia inkluusio- ja ekskluusiokriteerejä, jotta tutkimukseen saataisiin mahdollisimman tarkka tulos. Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa toimii Katie Erikssonin teoria kärsimyksestä. Analyysin aikana esiin nousi kolme pääteemaa. Nämä olivat: vaihteleva synnytyspelko, negatiivinen synnytyskokemus sekä hoitava suhde. Näiden otsikoiden alle jakautuivat lopulta aiheet yhdeksään eri aliotsikoihin, jotka paremmin kuvaavat tutkimuksen tulosta. Tulososuudessa tuli muun muassa esiin tukemisen merkitys raskaana olevalle naiselle sekä aiemman negatiivisen synnytykseen ja keisarileikkauksen yhteys. Tämä tutkimus on projekti yhteistyössä Arcadan ja Naistensairaalan kanssa.