FYSIOTERAPEUTIT JA TUTKITUN TIEDON KÄYTTÖ
Honkala, Petri (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061414153
Tiivistelmä
Fysioterapia on tieteenala minkä terapiakäytännöt ovat perinteisesti perustuneet käytännön kokemuksiin. Viime vuosina tieteellinen tutkimus fysioterapian ja koko terveydenhoidon alalla on
kasvanut räjähdysmäisesti. Fysioterapeutteja kehoitetaan perustamaan hoitokäytänteitään yhä aktiivisemmin tieteellisesti tehokkaiksi todennettuihin menetelmiin. Sitä miten fysioterapeutit ovat suhtautuneet näihin vaatimuksiin ei ole aikaisemmin Suomessa selvitetty.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää miten fysioterapeutit käyttävät tutkittua tietoa ammatissaan, sekä sitä, mitä esteitä tai vastaavasti mitä mahdollistajia fysioterapeutit kokevat olevan tieteellisen näytön hyödyntämiselle. Lisäksi selvitettiin fysioterapeuttien ammatillista luku- ja internetaktiivisuutta. Työn tilaajana toimi Suomen Fysioterapeutit ry.
Tutkimusvälineeksi valittiin Barriers scale-mittari. Tutkimus suoritetiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä. Kysely lähetettiin 5535 Suomen Fysioterapeuttien jäsenelle. Kyselyn palautti 1324 fysioterapeuttia, antaen vastausprosentiksi 24 %. Tutkimuksen mukaan suurimmaksi esteeksi tutkitun tiedon hyödyntämiselle koetaan ajan puute. Fysioterapeutit ilmaisivat että heillä ei ole aikaa lukea tutkimuskirjallisuutta ja että heillä ei ole aikaa soveltaa uusia hoitomenetelmiä työssään. Toisaalta ne tekijät, että fysioterapeutit pitivät tutkimuksia tärkeinä myös käytännön työn kannalta ja olivat halukkaita kokeilemaan uusia innovaatoita, voisivat tukea tutkimustiedon hyödynnettävyyttä fysioterapeuttien työssä. Näyttöön perustuvan fysioterapian implementointia tulisi kehittää ja myös todettua kuilua tutkijoiden/tutkimusten ja käytännön työtä toteuttavien fysioterapeuttien välillä pitäsi kaventaa.
kasvanut räjähdysmäisesti. Fysioterapeutteja kehoitetaan perustamaan hoitokäytänteitään yhä aktiivisemmin tieteellisesti tehokkaiksi todennettuihin menetelmiin. Sitä miten fysioterapeutit ovat suhtautuneet näihin vaatimuksiin ei ole aikaisemmin Suomessa selvitetty.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää miten fysioterapeutit käyttävät tutkittua tietoa ammatissaan, sekä sitä, mitä esteitä tai vastaavasti mitä mahdollistajia fysioterapeutit kokevat olevan tieteellisen näytön hyödyntämiselle. Lisäksi selvitettiin fysioterapeuttien ammatillista luku- ja internetaktiivisuutta. Työn tilaajana toimi Suomen Fysioterapeutit ry.
Tutkimusvälineeksi valittiin Barriers scale-mittari. Tutkimus suoritetiin kvantitatiivisena sähköpostikyselynä. Kysely lähetettiin 5535 Suomen Fysioterapeuttien jäsenelle. Kyselyn palautti 1324 fysioterapeuttia, antaen vastausprosentiksi 24 %. Tutkimuksen mukaan suurimmaksi esteeksi tutkitun tiedon hyödyntämiselle koetaan ajan puute. Fysioterapeutit ilmaisivat että heillä ei ole aikaa lukea tutkimuskirjallisuutta ja että heillä ei ole aikaa soveltaa uusia hoitomenetelmiä työssään. Toisaalta ne tekijät, että fysioterapeutit pitivät tutkimuksia tärkeinä myös käytännön työn kannalta ja olivat halukkaita kokeilemaan uusia innovaatoita, voisivat tukea tutkimustiedon hyödynnettävyyttä fysioterapeuttien työssä. Näyttöön perustuvan fysioterapian implementointia tulisi kehittää ja myös todettua kuilua tutkijoiden/tutkimusten ja käytännön työtä toteuttavien fysioterapeuttien välillä pitäsi kaventaa.