Työssä olevien sydänkuntoutujien fyysisen aktiivisuuden muutokset FIT-indeksillä mitattuna
Raukola, Päivi (2013)
Raukola, Päivi
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061213993
Tiivistelmä
Suomalaisista sydänpotilaista vain noin 15 prosenttia osallistuu vuosittain kuntoutukseen. Suomessa tehdään noin 4500 sydänleikkausta vuodessa: vuonna 2010 ohitusleikkauksia 2110 ja läppäleikkauksia 1523.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työssä olevien sydänkuntoutujien fyysisen aktiivisuuden muutokset sovelletulla Kasarin FIT -indeksillä. FIT -indeksi määrittää sydänkuntoutujien fyysistä aktiivisuutta ja tulos perustuu yksilön henkilökohtaiseen arvioon liikunnan määrästä, tehosta ja liikuntaan käytetystä ajasta. Tulos on luokiteltu.
Kyselytutkimukseen osallistui kahdeksan itäsuomalaista 39 - 64 -vuotiasta työssä olevaa sydänkuntoutujaa, joista naisia oli kaksi ja miehiä kuusi. Kyselytutkimukseen osallistuneille oli tehty pallolaajennus, ohitusleikkaus tai sydänsairautta hoidetaan lääkityksellä. FIT -indeksikysely tehtiin kolme kertaa: aloitus- ja päätösjaksojen alussa ja viiden kuukauden kuluttua kuntoutuksen loputtua.
Aloitusjakson FIT- kyselystä loppukyselyyn tulos parani naisten liikunnan määrässä, tehossa ja liikutaan käytetyssä ajassa. Miehet paransivat tulosta aloitusjakson kyselystä loppukyselyyn liikunnan määrää ja tehoa, mutta liikuntaan käytetyn ajan tulos heikkeni 3 prosenttia.
Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan FIT -indeksillä voidaan seurata fyysisen aktiivisuuden tasoa; niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Askelmittarin tulosten kirjaaminen FIT -indeksiin olisi yksi jatkotutkimus- ja kehittämisaihe.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työssä olevien sydänkuntoutujien fyysisen aktiivisuuden muutokset sovelletulla Kasarin FIT -indeksillä. FIT -indeksi määrittää sydänkuntoutujien fyysistä aktiivisuutta ja tulos perustuu yksilön henkilökohtaiseen arvioon liikunnan määrästä, tehosta ja liikuntaan käytetystä ajasta. Tulos on luokiteltu.
Kyselytutkimukseen osallistui kahdeksan itäsuomalaista 39 - 64 -vuotiasta työssä olevaa sydänkuntoutujaa, joista naisia oli kaksi ja miehiä kuusi. Kyselytutkimukseen osallistuneille oli tehty pallolaajennus, ohitusleikkaus tai sydänsairautta hoidetaan lääkityksellä. FIT -indeksikysely tehtiin kolme kertaa: aloitus- ja päätösjaksojen alussa ja viiden kuukauden kuluttua kuntoutuksen loputtua.
Aloitusjakson FIT- kyselystä loppukyselyyn tulos parani naisten liikunnan määrässä, tehossa ja liikutaan käytetyssä ajassa. Miehet paransivat tulosta aloitusjakson kyselystä loppukyselyyn liikunnan määrää ja tehoa, mutta liikuntaan käytetyn ajan tulos heikkeni 3 prosenttia.
Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan FIT -indeksillä voidaan seurata fyysisen aktiivisuuden tasoa; niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Askelmittarin tulosten kirjaaminen FIT -indeksiin olisi yksi jatkotutkimus- ja kehittämisaihe.