Kokonaisvaltainen hyvinvointikonsepti
Talasma, Jani (2013)
Talasma, Jani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013744
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on toteutettu Kasvuyrittäjyys YAMK-opintoihin liittyvänä päättötyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokonaisvaltainen hyvinvointikonsepti kohdeyritykselle. Opinnäytetyöraportin kirjoittamisessa on hyödynnetty salapoliisimetodologiaa. Asiakaslähtöinen hyvinvointipalvelujen kokonaisuus rakentuu humanistisen ihmiskäsityksen, tehtyjen havaintojen ja vankan ammattiosaamisen pohjalle. Konseptia muokataan palvelumuotoilun keinoin toimintaympäristön muuttuessa vastaamaan asiakkaiden kulloiseenkin tarpeeseen. Hyvinvointikonsepti ja sen kehittäminen alkoi toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten havaitsemisesta ja tarkastelusta. Väestön ikärakenteen muutos kohti seniorivaltaisuutta sekä yhä kasvava hyvinvointipalveluiden kuluttamisen trendi on yhteiskunnassa selkeästi nähtävissä.
Kehitelty hyvinvointikonsepti muodostuu kolmesta moduulista. Moduulit ovat fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen hyvinvointikonseptin, joka huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti juuri sellaisena kuin hän on. Fyysisen hyvinvoinnin sisältöön kuuluvat liikunta, lepo, ravinto ja uni. Psyykkisen hyvinvoinnin osiossa keskitytään mieliala -, mielikuva – ja keskittymisharjoituksiin. Sijoittamista, säästämistä ja taloudellista perusturvaa tarkastellaan taloudellisen hyvinvoinnin osiossa. Kokonaisuudesta saavutetaan kilpailuetua, sillä muilla palvelun tarjoajilla ei ole vastaavaa kokonaisuutta. Suurimpana syynä on sijoitustoiminnan luvanvaraisuus. Muina hyötyinä kokonaisuuden toteutus tuo mukanaan alentuneen kontaktihinnan, suuren lisämyyntipotentiaalin sekä taloudellista vakautta kohdeyritykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, koska produktina on konsepti – tuote, joka nivoo yhteen teorian ja ammatilliset käytänteet luoden jotain uutta tai uudenlaista. Toiminnallinen opinnäytetyö tähtää uuden tiedon tuottamiseen, ohjeistukseen tai muuhun ammatillisten käytänteiden kehittämiseen. Valitun menetelmän perusteella aineistonkeruu on toteutettu enemmän toiminnallista laatua koskevana kuin tutkimuksellisesta otetta painottavana. Edellisestä johtuen myös aineiston analyysi tähtää enemmänkin toiminnallisuuden arviointiin tai tarkasteluun kuin metodologiseen analyysiin.
Opinnäytetyön tulokset esitetään ja niitä tarkastellaan toiminnallisen laadun näkökulmasta. Toiminnallisen laadun arvioinnin osana ovat palvelumuotoilu ja sen hyödyntäminen sekä johtamiskäytännöt syväjohtamisen mallia mukaillen. Samojen teorioiden pohjalta arvioidaan myös kehittämistarpeita yksilön ja yrityksen näkökulmasta.
Asiasanat: kokonaisvaltainen hyvinvointi, salapoliisimetodologia
Kehitelty hyvinvointikonsepti muodostuu kolmesta moduulista. Moduulit ovat fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen hyvinvointi. Yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen hyvinvointikonseptin, joka huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti juuri sellaisena kuin hän on. Fyysisen hyvinvoinnin sisältöön kuuluvat liikunta, lepo, ravinto ja uni. Psyykkisen hyvinvoinnin osiossa keskitytään mieliala -, mielikuva – ja keskittymisharjoituksiin. Sijoittamista, säästämistä ja taloudellista perusturvaa tarkastellaan taloudellisen hyvinvoinnin osiossa. Kokonaisuudesta saavutetaan kilpailuetua, sillä muilla palvelun tarjoajilla ei ole vastaavaa kokonaisuutta. Suurimpana syynä on sijoitustoiminnan luvanvaraisuus. Muina hyötyinä kokonaisuuden toteutus tuo mukanaan alentuneen kontaktihinnan, suuren lisämyyntipotentiaalin sekä taloudellista vakautta kohdeyritykseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, koska produktina on konsepti – tuote, joka nivoo yhteen teorian ja ammatilliset käytänteet luoden jotain uutta tai uudenlaista. Toiminnallinen opinnäytetyö tähtää uuden tiedon tuottamiseen, ohjeistukseen tai muuhun ammatillisten käytänteiden kehittämiseen. Valitun menetelmän perusteella aineistonkeruu on toteutettu enemmän toiminnallista laatua koskevana kuin tutkimuksellisesta otetta painottavana. Edellisestä johtuen myös aineiston analyysi tähtää enemmänkin toiminnallisuuden arviointiin tai tarkasteluun kuin metodologiseen analyysiin.
Opinnäytetyön tulokset esitetään ja niitä tarkastellaan toiminnallisen laadun näkökulmasta. Toiminnallisen laadun arvioinnin osana ovat palvelumuotoilu ja sen hyödyntäminen sekä johtamiskäytännöt syväjohtamisen mallia mukaillen. Samojen teorioiden pohjalta arvioidaan myös kehittämistarpeita yksilön ja yrityksen näkökulmasta.
Asiasanat: kokonaisvaltainen hyvinvointi, salapoliisimetodologia