Asuinkerrostalon talotekniikan perusparannusvalinnat
Luiro, Seppo (2013)
Luiro, Seppo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013061013675
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pirkanmaalaisten asuinkerrostalojen talotekniikan perusparannusmenetelmien kustannuksia, saneerauksen avulla saavutettua käyttöikää ja saneerausten vaikutusta energiakulutukseen. Työssä selvitettiin myös taloteknisten ratkaisujen ketjuttamisen aiheuttamat ongelmat kustannusten jakautumiseen ja vaikutukset asumisviihtyvyyteen.
Taloyhtiöiden päättäjien keskuudessa käytetty nimitys putkistosaneeraus mielletään yleisesti kattamaan kaikkia talotekniikan osa-alueita. Käytännössä monet taloyhtiöiden päättäjät ja osakkaat tulkitsevat putkistosaneerauksen aivan eri tavoin. Pelkästään vie-märeiden pinnoitus tai käyttövesijärjestelmän uusinta käsitetään usein putkistosaneera-ukseksi. Putkistosaneeraus tarkoittaa monien taloteknisten menetelmien kokonaisuutta. Tässä työssä putkistosaneerauksesta käytetään käsitettä talotekninen perusparannus.
Raportin teoriaosassa selvitetään taloteknisen perusparannuksen tärkeimmät osa-alueet, joista kokonaisuus muodostuu. Hankesuunnittelu on tärkeä saneerausta valmisteleva vaihe. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään viemäreiden, käyttövesijärjestelmän sekä märkätilojen senhetkinen kunto. Taloteknisissä menetelmissä keskitytään viemäri- ja käyttövesijärjestelmiin, märkätiloihin, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiin. Julkisivut ja parvekesaneeraukset jätettiin viitekehyksestä pois, koska ne eivät suoranaisesti liity ta-loteknisiin perusparannuksiin ja usein ne saneerataan erikseen omana urakkanaan.
Tutkimus osoittaa, että talotekniikan eri osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niiden ketjuttaminen nostaa kiinteistön saneerauskustannuksia, vaikuttaa saneerausten koko-naiskestoon ja asukkaiden viihtyvyyteen saneerausten aikana. Hyvässä hankesuunnitel-massa on tärkeää kartoittaa aluksi asuinkerrostalon lähtötiedot mahdollisimman tark-kaan. Lisäksi kannattaa tehdä kuntotutkimuksia hankesuunnitelman tueksi. Saneerauksia ennakoidaan sen vuoksi, että vältytään saneerausten ketjuttamiselta. Ennakointi on kustannustehokkaampaa, kun osataan varautua tuleviin saneerauksiin suunnitelmallisesti.
Taloyhtiöiden päättäjien keskuudessa käytetty nimitys putkistosaneeraus mielletään yleisesti kattamaan kaikkia talotekniikan osa-alueita. Käytännössä monet taloyhtiöiden päättäjät ja osakkaat tulkitsevat putkistosaneerauksen aivan eri tavoin. Pelkästään vie-märeiden pinnoitus tai käyttövesijärjestelmän uusinta käsitetään usein putkistosaneera-ukseksi. Putkistosaneeraus tarkoittaa monien taloteknisten menetelmien kokonaisuutta. Tässä työssä putkistosaneerauksesta käytetään käsitettä talotekninen perusparannus.
Raportin teoriaosassa selvitetään taloteknisen perusparannuksen tärkeimmät osa-alueet, joista kokonaisuus muodostuu. Hankesuunnittelu on tärkeä saneerausta valmisteleva vaihe. Hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään viemäreiden, käyttövesijärjestelmän sekä märkätilojen senhetkinen kunto. Taloteknisissä menetelmissä keskitytään viemäri- ja käyttövesijärjestelmiin, märkätiloihin, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiin. Julkisivut ja parvekesaneeraukset jätettiin viitekehyksestä pois, koska ne eivät suoranaisesti liity ta-loteknisiin perusparannuksiin ja usein ne saneerataan erikseen omana urakkanaan.
Tutkimus osoittaa, että talotekniikan eri osa-alueet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Niiden ketjuttaminen nostaa kiinteistön saneerauskustannuksia, vaikuttaa saneerausten koko-naiskestoon ja asukkaiden viihtyvyyteen saneerausten aikana. Hyvässä hankesuunnitel-massa on tärkeää kartoittaa aluksi asuinkerrostalon lähtötiedot mahdollisimman tark-kaan. Lisäksi kannattaa tehdä kuntotutkimuksia hankesuunnitelman tueksi. Saneerauksia ennakoidaan sen vuoksi, että vältytään saneerausten ketjuttamiselta. Ennakointi on kustannustehokkaampaa, kun osataan varautua tuleviin saneerauksiin suunnitelmallisesti.