Poliisin näkyvän valvonnan kehittäminen
Ojala, Jarmo (2013)
Ojala, Jarmo
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513191
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513191
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on tehty toimintamalli siitä, miten näkyvää poliisipartiointia kehitetään nykyisestä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella. Poliisin näkyvän valvonnan kehittäminen on haasteellista jokaiselle poliisilaitokselle, koska resurssit ovat rajalliset ja hälytystehtävien hoitaminen on poliisipartioille ensisijaista. Toimintamalli perustuu ajatukselle strateginen valinta valvonnan toteuttamisesta, suunnitelma ja toimenpideohjelma strategiasta, strategian johtaminen (esimiestyö), osaaminen ja sen varmistaminen, vuorovaikutus, toiminnan reflektointi, seuranta ja palaute.
Toimintamalli kehitettiin peilaamalla kesällä 2012 (toukokuu – syyskuu) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella toteutettua katuturvallisuus – strategiaa, jossa lisättiin näkyvää valvontaa Vantaan kaupungin ns. häiriökäyttäytymiskohteissa. Kohteet valittiin poliisin usean vuoden tilastojen perusteella. Häiriökäyttäytymiseen liittyvät poliisitehtävät sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosilmoitukset yleisillä paikoilla ja ravintoloissa keskittyvät itäisellä Vantaalla pääradan varrella olevien Tikkurilan, Koivukylän ja Korson kaupunginosien rautatieasemien läheisyyteen, Hakunilassa ostoskeskuksen ympäristöön sekä Martinlaakson radalla Myyrmäkeen aseman ympäristöön. Näkyvän valvonnan valvontatavat olivat partiointia autopartiossa sekä jalkautuminen kohteisiin. Partiot tekivät valvontakäyneistään oma-aloitteisen tehtävän poliisin tehtävärekisteriin.
Näkyvän valvonnan tarkoitus kohteissa oli ennaltaestää yleisillä paikoilla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä ja rikollisuutta tilanneteorian ja rutiiniaktiviteettimallin mukaisesti. Niiden mukaan rikos on mahdollinen, kun tekijä on riittävän motivoitunut, sopiva kohde on olemassa ja valvonta pettää. Valvonnalla pyrittiin vaikuttamaan häiriötä ja rikoksia edeltäviin olosuhteisiin ja tällä tavoin vähentämään häiriökäyttäytymistä sekä rikollisuutta tietyissä tilanteissa. Toiminnan tarkoitus oli vaikuttaa tekijän motivaatioon heikentävästi, estämään sopivan kohteen löytyminen sekä lisäämään valvontaa tai sen tunnetta.
Poliisin tilastojen perusteella valvonnan lisääminen kohteissa vaikutti alentavasti pahoinpitelyrikosilmoitusten sekä häiriökäyttäytymistehtävien määriin. Pahoinpitely rikosilmoitusten määrä laski 5 % verrattuna vuoteen 2011 ja yleisten paikkojen häiriökäyttäytymistehtävät laskivat 4.4 % verrattuna vuoteen 2011. Vastaavasti järjestyksenvalvonta autopartiossa ja jalkautuen lisääntyi touko-syyskuun aikana 102 % verrattuna vuoteen 2011. Ajallisesti häiriökäyttäytymistehtäviä oli ympäri vuorokauden, mutta karkeasti voidaan todeta niitä olevan eniten klo 12–04 välisenä aikana ja vilkkainta tehtävien osalta 17–04 välisenä aikana.
Toimintamalli kehitettiin peilaamalla kesällä 2012 (toukokuu – syyskuu) Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella toteutettua katuturvallisuus – strategiaa, jossa lisättiin näkyvää valvontaa Vantaan kaupungin ns. häiriökäyttäytymiskohteissa. Kohteet valittiin poliisin usean vuoden tilastojen perusteella. Häiriökäyttäytymiseen liittyvät poliisitehtävät sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikosilmoitukset yleisillä paikoilla ja ravintoloissa keskittyvät itäisellä Vantaalla pääradan varrella olevien Tikkurilan, Koivukylän ja Korson kaupunginosien rautatieasemien läheisyyteen, Hakunilassa ostoskeskuksen ympäristöön sekä Martinlaakson radalla Myyrmäkeen aseman ympäristöön. Näkyvän valvonnan valvontatavat olivat partiointia autopartiossa sekä jalkautuminen kohteisiin. Partiot tekivät valvontakäyneistään oma-aloitteisen tehtävän poliisin tehtävärekisteriin.
Näkyvän valvonnan tarkoitus kohteissa oli ennaltaestää yleisillä paikoilla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä ja rikollisuutta tilanneteorian ja rutiiniaktiviteettimallin mukaisesti. Niiden mukaan rikos on mahdollinen, kun tekijä on riittävän motivoitunut, sopiva kohde on olemassa ja valvonta pettää. Valvonnalla pyrittiin vaikuttamaan häiriötä ja rikoksia edeltäviin olosuhteisiin ja tällä tavoin vähentämään häiriökäyttäytymistä sekä rikollisuutta tietyissä tilanteissa. Toiminnan tarkoitus oli vaikuttaa tekijän motivaatioon heikentävästi, estämään sopivan kohteen löytyminen sekä lisäämään valvontaa tai sen tunnetta.
Poliisin tilastojen perusteella valvonnan lisääminen kohteissa vaikutti alentavasti pahoinpitelyrikosilmoitusten sekä häiriökäyttäytymistehtävien määriin. Pahoinpitely rikosilmoitusten määrä laski 5 % verrattuna vuoteen 2011 ja yleisten paikkojen häiriökäyttäytymistehtävät laskivat 4.4 % verrattuna vuoteen 2011. Vastaavasti järjestyksenvalvonta autopartiossa ja jalkautuen lisääntyi touko-syyskuun aikana 102 % verrattuna vuoteen 2011. Ajallisesti häiriökäyttäytymistehtäviä oli ympäri vuorokauden, mutta karkeasti voidaan todeta niitä olevan eniten klo 12–04 välisenä aikana ja vilkkainta tehtävien osalta 17–04 välisenä aikana.