Lapsiperheiden kotipalvelu : Kysely kotipalvelun tarpeesta lapsiperheille
Nikkinen, Heidi; Kalaja, Saila (2013)
Nikkinen, Heidi
Kalaja, Saila
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513167
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lapsiperheiden kotipalvelun tarvetta Mikkelissä. Tarvetta kartoitettiin tekemällä kysely mikkeliläisille lapsiperheille, joissa on vähintään yksi alle 17-vuotias lapsi. Kyselyllä kartoitettiin lapsiperheiden vanhempien näkökulmaa kotipalvelun tarpeesta. Työn tavoitteena oli saada kuvaa kotipalvelun tarpeesta, halutusta sisällöstä ja siitä, kuinka paljon lapsiperheet olisivat valmiita maksamaan kotipalvelusta. Kysely (liite 1) toteutettiin internetkyselynä (Webropol-ohjelma) yhteistyössä Mikkelin kaupungin perhepalveluiden kanssa. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely sisälsi vaihtoehtokysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Vastauksia kerättiin 13.3 - 7.4.2013. Kyselyn lopullinen vastaajamäärä oli 89. Vaihtoehtokysymykset analysoitiin Webropol-ohjelman tekemän raportin pohjalta. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Kyselyyn vastanneista suurin osa koki tarvitsevansa kotipalvelun apua. Ensisijaisesti apua tarvittiin lastenhoitoon ja kodinhoitoon. Tarve kotiin saatavalle avulle oli suuri erityisesti niissä tilanteissa, kun joku perheenjäsenistä sairastuu tai joutuu sairaalaan. Kotipalvelua tarvittiin myös, jotta vanhemmat saisivat enemmän omaa tai yhteistä aikaa omiin harrastuksiinsa sekä hoitaakseen parisuhdetta. Tulosten perus-teella perheen koolla eikä lasten iällä ollut vaikutusta kotipalvelun tarpeeseen.
Suurin osa vastaajista oli valmis maksamaan kotipalvelusta. Lähes puolet vastaajista piti 6-10 euron tuntihintaa sopivana. Noin kolmasosa maksaisi 1-5 euroa tunnista ja noin viidesosa 11–15 euroa tunnista. Tällä hetkellä palveluntarjoajien hinnat ylittävät reilusti sen, mitä lapsiperheet olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Tulosten perusteella nykyisellä palvelusetelijärjestelmällä annettu tuki on riittämätön johtuen palvelujen korkeasta hinnasta.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää apua hakeneiden lapsiperheiden kokemuksia avun saatavuudesta. Tällä voitaisiin selvittää palvelujen saatavuutta silloin kun perheet sitä tarvitsevat. Lisäksi lapsiperheille suunnattu palveluopas lisäisi lapsiperheiden palvelujen tunnettavuutta. Lapsiperheiden kotipalvelu on vasta aloitettu uudelleen Mikkelissä, joten asiakasmäärän lisääntyessä kysely asiakkaiden kokemuksista kotipalvelun toimivuudesta olisi hyödyllinen.
Kyselyyn vastanneista suurin osa koki tarvitsevansa kotipalvelun apua. Ensisijaisesti apua tarvittiin lastenhoitoon ja kodinhoitoon. Tarve kotiin saatavalle avulle oli suuri erityisesti niissä tilanteissa, kun joku perheenjäsenistä sairastuu tai joutuu sairaalaan. Kotipalvelua tarvittiin myös, jotta vanhemmat saisivat enemmän omaa tai yhteistä aikaa omiin harrastuksiinsa sekä hoitaakseen parisuhdetta. Tulosten perus-teella perheen koolla eikä lasten iällä ollut vaikutusta kotipalvelun tarpeeseen.
Suurin osa vastaajista oli valmis maksamaan kotipalvelusta. Lähes puolet vastaajista piti 6-10 euron tuntihintaa sopivana. Noin kolmasosa maksaisi 1-5 euroa tunnista ja noin viidesosa 11–15 euroa tunnista. Tällä hetkellä palveluntarjoajien hinnat ylittävät reilusti sen, mitä lapsiperheet olisivat valmiita maksamaan palvelusta. Tulosten perusteella nykyisellä palvelusetelijärjestelmällä annettu tuki on riittämätön johtuen palvelujen korkeasta hinnasta.
Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää apua hakeneiden lapsiperheiden kokemuksia avun saatavuudesta. Tällä voitaisiin selvittää palvelujen saatavuutta silloin kun perheet sitä tarvitsevat. Lisäksi lapsiperheille suunnattu palveluopas lisäisi lapsiperheiden palvelujen tunnettavuutta. Lapsiperheiden kotipalvelu on vasta aloitettu uudelleen Mikkelissä, joten asiakasmäärän lisääntyessä kysely asiakkaiden kokemuksista kotipalvelun toimivuudesta olisi hyödyllinen.