Myyntisaatavien hallinta taloushallinnon palvelukeskuksessa
Paloheinä, Emilia (2013)
Paloheinä, Emilia
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513112
Tiivistelmä
Keväällä 2013 yleinen taloustilanne on ollut taantumassa ja maksuhäiriöt yleistyneet. Myös perintälakiin on tehty muutoksia. Tämä opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on ollut tutkia toimeksiantajan myyntisaatavien hallintaa vaikeutuneessa taloustilanteessa. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa päätöksenteon tueksi raportti, joka auttaa toimeksiantajaa kehittämään yrityksen käytännön perintätyöhön liittyviä toimia.
Yleisemmällä tasolla työssä selvitetään myyntisaatavien merkitystä yritykselle ja maksuviiveestä aiheutuvaa haittaa. Opinnäytetyössä kerrotaan myös millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon saatavien perinnässä ja millaisia kustannuksia perintätoimista aiheutuu. Lähteinä on käytetty keskeistä lainsäädäntöä kuten perintälakia, kuluttajaviraston ohjeistusta hyvästä perintätavasta, valikoitua kirjallisuutta ja erilaisia artikkeleja.
Tutkimuskohde on toimeksiantajan, keväällä 2012 perustetun, taloushallinnon palvelukeskuksen laskutustiimi. Opinnäytetyössä selvitetään, kuinka käytännön perintätyötä tehdään palvelukeskuksessa ja arvioidaan perintätyön määrää. Tiedonhankinta on toteutettu laskutustiimin jäsenten avoimilla haastatteluilla ja heidän työhönsä tutustumalla osallistuvan havainnoinnin keinoin. Numeerista materiaalia on saatu myös haastattelujen yhteydessä kerätystä aineistosta.
Perintätyö ei ole taloushallinnon palvelukeskuksessa yhtenevää. Käytänteitä on monenlaisia ja tapauskohtaista harkintaakin käytetään paljon. Kehitystavoite on varmistua, että yrityksessä perintätyötä tekevillä on riittävät tiedot uudistuneesta perintälainsäädännöstä ja mahdollisista konsernin ja yhtiön linjauksista perinnän suhteen.
Yleisestä taloustilanteesta huolimatta toimeksiantajakonsernissa ei ole jouduttu erityisiin toimiin myyntisaatavien turvaamiseksi. Kerätyn aineiston perusteella esimerkiksi myyntisaatavien kiertoajat tai lähetettyjen maksukehotusten suhteelliset määrät eivät ole viime vuosina oleellisesti muuttuneet. Vaikuttaisi siltä, että taloushallinnon palvelukeskuksessa laskutettavat saatavat saadaan hyvin kotiutettua ja että sen asiakaskunta on keskimääräistä vähemmän altis maksuhäiriökäyttäytymiselle.
Yleisemmällä tasolla työssä selvitetään myyntisaatavien merkitystä yritykselle ja maksuviiveestä aiheutuvaa haittaa. Opinnäytetyössä kerrotaan myös millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon saatavien perinnässä ja millaisia kustannuksia perintätoimista aiheutuu. Lähteinä on käytetty keskeistä lainsäädäntöä kuten perintälakia, kuluttajaviraston ohjeistusta hyvästä perintätavasta, valikoitua kirjallisuutta ja erilaisia artikkeleja.
Tutkimuskohde on toimeksiantajan, keväällä 2012 perustetun, taloushallinnon palvelukeskuksen laskutustiimi. Opinnäytetyössä selvitetään, kuinka käytännön perintätyötä tehdään palvelukeskuksessa ja arvioidaan perintätyön määrää. Tiedonhankinta on toteutettu laskutustiimin jäsenten avoimilla haastatteluilla ja heidän työhönsä tutustumalla osallistuvan havainnoinnin keinoin. Numeerista materiaalia on saatu myös haastattelujen yhteydessä kerätystä aineistosta.
Perintätyö ei ole taloushallinnon palvelukeskuksessa yhtenevää. Käytänteitä on monenlaisia ja tapauskohtaista harkintaakin käytetään paljon. Kehitystavoite on varmistua, että yrityksessä perintätyötä tekevillä on riittävät tiedot uudistuneesta perintälainsäädännöstä ja mahdollisista konsernin ja yhtiön linjauksista perinnän suhteen.
Yleisestä taloustilanteesta huolimatta toimeksiantajakonsernissa ei ole jouduttu erityisiin toimiin myyntisaatavien turvaamiseksi. Kerätyn aineiston perusteella esimerkiksi myyntisaatavien kiertoajat tai lähetettyjen maksukehotusten suhteelliset määrät eivät ole viime vuosina oleellisesti muuttuneet. Vaikuttaisi siltä, että taloushallinnon palvelukeskuksessa laskutettavat saatavat saadaan hyvin kotiutettua ja että sen asiakaskunta on keskimääräistä vähemmän altis maksuhäiriökäyttäytymiselle.