OYS ERVA – alueen keskussairaaloista tapahtuvien tehopotilaiden sekundaarisiirtojen laatu siirtokuljetusdokumenttien kirjausten perusteella arvioituna
Ruotsalainen, Sirpa (2013)
Ruotsalainen, Sirpa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513059
Tiivistelmä
Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS ERVA) sairaanhoitopiirit ovat Lapin, Länsi-Pohjan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. OYS ERVA -alueella on omat tehopotilaan sairaalasiirto – ohjeet, eli sekundaarisiirtojen ohjeet, jotka on laadittu yhtenäistämään siirtokuljetusten aikaista toimintaa ja takaamaan yhtenäisen hoidon tason sekundaarisiirron aikana. Ohjeistuksen lähtökohtana on, ettei sekundaarisiirron aikana potilaan hoito saa huonontua. Potilassiirtoon osallistuvan henkilökunnan osaamisen taso ja työn laatu sekä ambulanssin työolosuhteet vaikuttavat viimekädessä siirrettävän potilaan hoidon laatuun. Tämän kehittämistehtävän menetelmän ote on yhteistyöllinen. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kartoittaa kvantitatiivisen tutkimuksen avulla OYS ERVA – alueen keskussairaaloiden sekundaarisiirtojen laatu kirjausten perusteella havaintomatriiseja hyödyntäen ja vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Minkälainen on tehopotilaan sekundaarisiirron aikainen hoidon laatu siirtodokumenttien kirjausten perusteella arvioituna? Minkälaisia ongelmia havaitaan tehohoitopotilaan hoidossa ilmenneen sekundaarisiirtojen aikana siirtodokumenttien kirjausten perusteella?
Osana kehittämistyötä muodostettiin olemassa olevista mittareista havaintomatriisit, joiden avulla tehohoitopotilaan siirtokuljetusten aikaista kirjattua hoidon laatua voitiin arvioida kvantitatiivisesti. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat tehopotilaiden ulos- ja sisäänkirjausraportit, sekundaarisiirron dokumentaatiot eli siirtokaavakkeet (liite 1), sekä Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) ja sequential organ failure assessment (SOFA) pisteytykset, jotka oli tehty ennen ja jälkeen tehopotilaan sekundaarisiirtoa. Aineisto muodostui kaikista vuosina 2008–2011 tehdyistä tehopotilaiden sekundaarisiirroista, joita oli 79 kappaletta eli kyseessä oli kokonaistutkimus. Aineisto käytiin läpi ja havaintomatriisien avulla kirjallisista dokumenteista poimittiin havainnot tiedonkeruulomakkeelle, tämän jälkeen aineisto taulukoitiin ja syötettiin tilastotieteelliseen analyysiin suunniteltuun ohjelmistoon IBM SPSS Statistics ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan tehohoitopotilaiden sekundaarisiirtojen laatu vaihteli OYS ERVA–alueen keskussairaaloiden välillä, kirjausten perusteella arvioituna niin valvontalaitteiden käytössä kuin tehohoitopotilaan elintoimintojen havainnoinnissa niin sekundaarisiirron alussa kuin lopussa. Tulosten mukaan potilassiirtokaavakkeiden kirjausten perusteella OYS ERVA – alueen sekundaarisiirtoja seurantaväli 62 % seurantaväli oli <30min. Potilaan seurannassa peruselintoimintojen mittaamisessa tuli olla kirjattuna vähintään kolme arvoa: ensiarvio, täsmennetty arvio sekä hoitojen jälkeen kirjatut arvot. Nämä arvot oli tulosten mukaan kirjattu OYS ERVA – alueen keskussairaaloista tapahtuvissa sekundaarisiirroissa 87 %:sti. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin OYS:in Teho-osastoilla 1 ja 2 kuin OYS ERVA–alueen keskussairaaloissa tehohoitopotilaan sekundaarisiirtojen ja niiden aikaisten potilaan hoidon kirjaamisen kehittämisessä sekä hoidon että sen kirjaamisen laadunvarmistamisessa.
Osana kehittämistyötä muodostettiin olemassa olevista mittareista havaintomatriisit, joiden avulla tehohoitopotilaan siirtokuljetusten aikaista kirjattua hoidon laatua voitiin arvioida kvantitatiivisesti. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat tehopotilaiden ulos- ja sisäänkirjausraportit, sekundaarisiirron dokumentaatiot eli siirtokaavakkeet (liite 1), sekä Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) ja sequential organ failure assessment (SOFA) pisteytykset, jotka oli tehty ennen ja jälkeen tehopotilaan sekundaarisiirtoa. Aineisto muodostui kaikista vuosina 2008–2011 tehdyistä tehopotilaiden sekundaarisiirroista, joita oli 79 kappaletta eli kyseessä oli kokonaistutkimus. Aineisto käytiin läpi ja havaintomatriisien avulla kirjallisista dokumenteista poimittiin havainnot tiedonkeruulomakkeelle, tämän jälkeen aineisto taulukoitiin ja syötettiin tilastotieteelliseen analyysiin suunniteltuun ohjelmistoon IBM SPSS Statistics ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan tehohoitopotilaiden sekundaarisiirtojen laatu vaihteli OYS ERVA–alueen keskussairaaloiden välillä, kirjausten perusteella arvioituna niin valvontalaitteiden käytössä kuin tehohoitopotilaan elintoimintojen havainnoinnissa niin sekundaarisiirron alussa kuin lopussa. Tulosten mukaan potilassiirtokaavakkeiden kirjausten perusteella OYS ERVA – alueen sekundaarisiirtoja seurantaväli 62 % seurantaväli oli <30min. Potilaan seurannassa peruselintoimintojen mittaamisessa tuli olla kirjattuna vähintään kolme arvoa: ensiarvio, täsmennetty arvio sekä hoitojen jälkeen kirjatut arvot. Nämä arvot oli tulosten mukaan kirjattu OYS ERVA – alueen keskussairaaloista tapahtuvissa sekundaarisiirroissa 87 %:sti. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin OYS:in Teho-osastoilla 1 ja 2 kuin OYS ERVA–alueen keskussairaaloissa tehohoitopotilaan sekundaarisiirtojen ja niiden aikaisten potilaan hoidon kirjaamisen kehittämisessä sekä hoidon että sen kirjaamisen laadunvarmistamisessa.