Suoliavanneleikatun kokemuksia osastolla saamastaan ohjauksesta
Marku, Pirita (2013)
Marku, Pirita
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412836
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suoliavanneleikattujen potilaiden kokemuksia osastolla saamastaan ohjauksesta sekä selvittää heidän toivomuksiaan ohjauksen suhteen. Tutkimuksen tavoitteena oli saadun tiedon perusteella kehittää avannepotilaan ohjausta niin, että potilailla olisi riittävät valmiudet toimia avanteen kanssa kotiutumisen jälkeen.
Tutkimus menetelmänä käytettiin triangulaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2008 strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin vuosina 2007–2008 Satakunnan keskussairaalassa leikatuille suoliavannepotilaille.
Tutkimuksessa lähes puolet potilaista oli kokenut saaneensa riittävää ohjausta ennen leikkausta ja toiset sen olleen riittämätöntä. Ennen leikkausta annettava ohjaus jää yleensä antamatta päivystysluonteisissa leikkauksissa. Lääkäriltä ja fysioterapeutilta toivottiin enemmän keskustelua ja ohjausta. Avannehoitajan ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Kirjallista materiaalia koettiin saneen riittävästi. Leikkauksen jälkeen toivottiin lisää informaatiota iho-ongelmiin ja niiden hoitoon. Kotiutusvaiheen ohjaus koettiin kaikkein onnistuneimpana. Lisätietoa kaivattiin avanteen hoidosta, seksuaalisuudesta, psyykkisestä kunnosta, liikunnasta ja ruokavaliosta. Ohjaus koettiin olleen melko yleisellä tasolla. Omaisten huomioiminen oli myös jäänyt melko yleiselle tasolle. Yksilöllisyys oli toteutunut parhaiten leikkauksen jälkeisessä sekä kotiutusvaiheen ohjauksessa. Ohjaustilanteet koettiin yleisimmin rauhallisena, ystävällisenä ja asiantuntevana. Pääsääntöisesti ohjausta oli annettu avannepoliklinikalla tai potilashuoneessa. Suurinosa vastanneista kokivat ohjauspaikan olleen sopiva.
Tutkimus menetelmänä käytettiin triangulaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2008 strukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselylomake lähetettiin vuosina 2007–2008 Satakunnan keskussairaalassa leikatuille suoliavannepotilaille.
Tutkimuksessa lähes puolet potilaista oli kokenut saaneensa riittävää ohjausta ennen leikkausta ja toiset sen olleen riittämätöntä. Ennen leikkausta annettava ohjaus jää yleensä antamatta päivystysluonteisissa leikkauksissa. Lääkäriltä ja fysioterapeutilta toivottiin enemmän keskustelua ja ohjausta. Avannehoitajan ohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Kirjallista materiaalia koettiin saneen riittävästi. Leikkauksen jälkeen toivottiin lisää informaatiota iho-ongelmiin ja niiden hoitoon. Kotiutusvaiheen ohjaus koettiin kaikkein onnistuneimpana. Lisätietoa kaivattiin avanteen hoidosta, seksuaalisuudesta, psyykkisestä kunnosta, liikunnasta ja ruokavaliosta. Ohjaus koettiin olleen melko yleisellä tasolla. Omaisten huomioiminen oli myös jäänyt melko yleiselle tasolle. Yksilöllisyys oli toteutunut parhaiten leikkauksen jälkeisessä sekä kotiutusvaiheen ohjauksessa. Ohjaustilanteet koettiin yleisimmin rauhallisena, ystävällisenä ja asiantuntevana. Pääsääntöisesti ohjausta oli annettu avannepoliklinikalla tai potilashuoneessa. Suurinosa vastanneista kokivat ohjauspaikan olleen sopiva.