Mittaristo esiopetusikäisten lasten hyvinvoinnin mittaamiseksi : Kehittämishanke Ikaalisten kaupungille
Takkinen, Mari (2013)
Takkinen, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060412800
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda mittaristo esiopetusikäisten lasten hyvinvoinnin mittaamiseksi. Mittariston esitestaamisen yhteydessä kerättiin tietoa ikaalislaisten esiopetusikäisten lasten hyvinvoinnin tilasta. Tutkimustehtävässä kysytään, mistä lapsen hyvinvointi koostuu ikaalislaisten esiopetusikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kuvaamana.
Tutkimus oli monimenetelmällinen ja se jakautui kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli kvalitatiivinen, jonka tavoitteena oli hyvinvoinnin määritteleminen ja sen pohjalta hyvinvointimittaristojen luominen. Toinen vaihe oli kvantitatiivinen ja sen tarkoituksena oli mittaristojen esitestaaminen.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat ikaalislaiset esiopetusikäiset lapset ja heidän vanhmpansa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kohdejoukko oli rajattu kun taas toi-sessa vaiheessa kohdejoukkona olivat kaikki esiopetusikäiset lapset ja heidän vanhempansa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin liikkeelle hyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen määrittelemisestä yleisellä tasolla, jota syvennettiin tutustumalla lasten hyvinvointiin liittyviin teorioihin ja malleihin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla lapsia ja lähettämällä heidän vanhemmilleen lomakekysely. Tutkimusaineiston analysointi tehtiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Hyvinvointimittaristoja luotiin kaksi, erilliset kyselylomakkeet lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa mittaristo esitestattiin ja mittariston avulla kerättiin aineisto ikaalis-laisten lasten subjektiivisen hyvinvoinnin tilasta.
Tutkimuksen lopputuloksena on luotu kaksi mittaristoa esiopetusikäisten lasten hyvinvoinnin mittaamiseksi. Lomakkeessa on sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Mittariston esitestaaminen nosti esille ikaalislaisten lasten hyvinvoinnissa olevia puutteita, joita ovat mm. vanhempien liian vähäinen ajankäyttö lasten kanssa olemiseen, kiusaaminen, väsymys aamuisin ja kaupungin kiinteistöjen huono kunto.
Lasten hyvinvoinnin nykytilan kartoittaminen on kunnille asetettu lakisääteinen tehtävä, jonka mittaamiseksi ei ole valmiita mittareita. Tämä mittari vastaa tähän tarpeeseen. Jatkotutkimusehdotuksina on mm. vastaavan mittariston kehittäminen kouluikäisille lapsille, mittaristoilla tehtävä lasten hyvinvoinnin nykytilan systemaattinen kartoittaminen ja leikin merkityksen tutkiminen osana lasten hyvinvointia.
Tutkimus oli monimenetelmällinen ja se jakautui kahteen eri vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli kvalitatiivinen, jonka tavoitteena oli hyvinvoinnin määritteleminen ja sen pohjalta hyvinvointimittaristojen luominen. Toinen vaihe oli kvantitatiivinen ja sen tarkoituksena oli mittaristojen esitestaaminen.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat ikaalislaiset esiopetusikäiset lapset ja heidän vanhmpansa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kohdejoukko oli rajattu kun taas toi-sessa vaiheessa kohdejoukkona olivat kaikki esiopetusikäiset lapset ja heidän vanhempansa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lähdettiin liikkeelle hyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen määrittelemisestä yleisellä tasolla, jota syvennettiin tutustumalla lasten hyvinvointiin liittyviin teorioihin ja malleihin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla lapsia ja lähettämällä heidän vanhemmilleen lomakekysely. Tutkimusaineiston analysointi tehtiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysia. Hyvinvointimittaristoja luotiin kaksi, erilliset kyselylomakkeet lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa mittaristo esitestattiin ja mittariston avulla kerättiin aineisto ikaalis-laisten lasten subjektiivisen hyvinvoinnin tilasta.
Tutkimuksen lopputuloksena on luotu kaksi mittaristoa esiopetusikäisten lasten hyvinvoinnin mittaamiseksi. Lomakkeessa on sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Mittariston esitestaaminen nosti esille ikaalislaisten lasten hyvinvoinnissa olevia puutteita, joita ovat mm. vanhempien liian vähäinen ajankäyttö lasten kanssa olemiseen, kiusaaminen, väsymys aamuisin ja kaupungin kiinteistöjen huono kunto.
Lasten hyvinvoinnin nykytilan kartoittaminen on kunnille asetettu lakisääteinen tehtävä, jonka mittaamiseksi ei ole valmiita mittareita. Tämä mittari vastaa tähän tarpeeseen. Jatkotutkimusehdotuksina on mm. vastaavan mittariston kehittäminen kouluikäisille lapsille, mittaristoilla tehtävä lasten hyvinvoinnin nykytilan systemaattinen kartoittaminen ja leikin merkityksen tutkiminen osana lasten hyvinvointia.