Ammattikorkeakoulu-uudistus osakeyhtiöitymisen näkökulmasta : Onko esitys ammattikorkeakoulu-uudistuksesta perusteltu osakeyhtiöhallituksen muodostamisen näkökulmasta?
Kriikkula, Ilari (2013)
Kriikkula, Ilari
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312567
Tiivistelmä
Ammattikorkeakouluverkosto on hyvin hajanainen ja sirpaloitunut, koulutustarjontaa on liikaa sekä koulutukseen että työmarkkinoiden tarpeeseen nähden. Koulutusajat ovat pitkiä ja keskeyttämisasteet ovat korkeita ja kasvavia. Keskeisin heikon kustannustehokkuuden syy on kustannuspohjainen rahoitusjärjestelmä, joka kannustaa heikosti tehokkuuden lisäämiseen. Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti selvityksen siitä, miten järjestelmää voitaisiin parantaa niin, että uudistukset takaisivat korkeakouluille vakaat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä. Selvityksen mukaan yksi parannuksista olisi hallintomallin selkeyttäminen sellaiseksi, että korkeakouluilla olisi vain yksi hallitus kahden sijaan. Esimerkiksi nykyisissä osakeyhtiöpohjaisissa korkeakouluissa on erikseen osakeyhtiön hallitus, jossa ovat omistajat ja ammattikorkeakoulun hallitus, johon kuuluvat korkeakoulun johto, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat sekä elinkeino- ja muun työelämän edustajat. Ammattikorkeakoululain muutokset tulevat voimaan 1.1.2014.
Työn toimeksiantaja on Sivistystyönantajat ry, joka on korkeakoulutuksen ja opetuksen alan työnantajien edunvalvontajärjestö ja yksi Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, jäsenliitto. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kumpi vaihtoehto toimisi ammattikorkeakouluorganisaatiossa paremmin, yhden hallituksen malli, vai kahden eri hallituksen malli. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja kvalitatiivinen. Keskeistä lähdeaineistoa raportissa ovat lainsäädäntö ja lakien esityöt sekä oikeuskirjallisuus.
Tutkimuskysymykseen, jossa pohditaan tulisiko ammattikorkeakouluhallitusten erota muista osakeyhtiöhallituksista ja jos tulee, niin miten, on pyritty vastaamaan haastattelemalla eri ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien hallitusten tai valtuustojen jäseniä. Edustettuina ovat niin henkilöstön, omistajien, opiskelijoiden, kuin työelämänkin edustajat. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina puhelimitse. Tutkimuksen perusteella yhden hallituksen malli on parempi kuin kahden hallituksen malli, sillä sitä puoltaa edustajia kaikista haastatelluista tahoista. Sen etuja ovat muun muassa hallinnon keveys, tiedonkulun parantuminen korkeakoulun sisällä sekä korkeakoulupoliittisten tavoitteiden varmempi noudattaminen. Haasteina tällä mallilla taas ovat hallituksen mahdollinen kuormittuminen ja työelämälähtöisyyden säilyttäminen korkeakoulussa.
Työn toimeksiantaja on Sivistystyönantajat ry, joka on korkeakoulutuksen ja opetuksen alan työnantajien edunvalvontajärjestö ja yksi Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n, jäsenliitto. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kumpi vaihtoehto toimisi ammattikorkeakouluorganisaatiossa paremmin, yhden hallituksen malli, vai kahden eri hallituksen malli. Tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja kvalitatiivinen. Keskeistä lähdeaineistoa raportissa ovat lainsäädäntö ja lakien esityöt sekä oikeuskirjallisuus.
Tutkimuskysymykseen, jossa pohditaan tulisiko ammattikorkeakouluhallitusten erota muista osakeyhtiöhallituksista ja jos tulee, niin miten, on pyritty vastaamaan haastattelemalla eri ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien hallitusten tai valtuustojen jäseniä. Edustettuina ovat niin henkilöstön, omistajien, opiskelijoiden, kuin työelämänkin edustajat. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina puhelimitse. Tutkimuksen perusteella yhden hallituksen malli on parempi kuin kahden hallituksen malli, sillä sitä puoltaa edustajia kaikista haastatelluista tahoista. Sen etuja ovat muun muassa hallinnon keveys, tiedonkulun parantuminen korkeakoulun sisällä sekä korkeakoulupoliittisten tavoitteiden varmempi noudattaminen. Haasteina tällä mallilla taas ovat hallituksen mahdollinen kuormittuminen ja työelämälähtöisyyden säilyttäminen korkeakoulussa.