Hoitotyön opettajien työhyvinvointi ja työnohjaus sen kehittämismenetelmänä
Kuorikoski, Kati (2013)
Kuorikoski, Kati
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312430
Tiivistelmä
Työurien pidentäminen, väestön ikääntyminen, työhyvinvointi ja työkyvyn edistäminen ovat päivittäin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että hyviä työvuosia lisätään parhaiten edistämällä työkykyä jo työuran varhaisissa vaiheissa. Tulevana terveydenhoitajana ja työnohjaajana näen tärkeänä pohtia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja työnohjauksen mahdollisuuksia osana työn ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaista kehittämistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin kuvata alle viisi vuotta tehtävässään toimineiden hoitotyön opettajien työn ja työhyvinvoinnin haasteita ja selvittää työnohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia tukea heitä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimuksessa kerättiin teemahaastattelujen avulla kahdelta opettajalta tietoa heidän työssään kokemista haasteista ja voimavaratekijöistä. Aineiston ja työnohjausta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta tuotettiin ehdotuksia siitä, mihin haasteisiin ja millä tavoin työnohjauksen keinoin olisi mahdollista vastata.
Haastattelujen pohjalta hahmotetut tärkeimmät työhyvinvoinnin haasteet liittyivät hallinnan tunteen puutteeseen ja heikkoihin tukirakenteisiin. Voimavaroja lisäävinä puolestaan koettiin työn hallinta ja työn ja muun elämän tasapaino. Työnohjaus kehittämismenetelmänä vastaa haasteisiin parhaiten silloin, kun sitä käytetään yhtenä menetelmänä osana selkeää, suunnitelmallista kehittämiskokonaisuutta. Alle viisi vuotta hoitotyön opettajina toimineiden kohdalla työnohjaus olisi erityisen hyödyllistä ensimmäisen opetusvuoden aikana, perehdytysprosessiin linkitettynä. Työnohjaus voisi selkeimmin auttaa opettajia hallitsemaan omaa työtään ohjaamalla heitä löytämään erilaisia toimintamalleja ja antamalla työkaluja uuden ammatti-identiteetin muodostamiseen ja oman työn rajaamiseen. Työnohjaukselle vaihtoehtoisia tai sen lisänä käytettäviä menetelmiä voivat olla esim. mentorointi, työparityöskentely ja arkityön sisään resurssoidut työn kehittämisprojektit.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esim. kun kehitetään hoitotyön opettajien perehdytysprosessia tai kun pohditaan työyhteisön toimivuutta ja kehitetään eri-ikäisten opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja. Jatkotutkimuksen aiheita löytyy esim. työnohjauksen ja muiden työhyvinvoinnin kehittämismenetelmien vaikuttavuuden arvioinnista. Työnohjausta on tällöin hyvä tarkastella suunnitelmallisena, tarkasti kohdistettuna menetelmänä muiden kehittämistoimenpiteiden rinnalla ja arvioida sen tuloksia kehittämisprojektille etukäteen asetetuilla kriteereillä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin kuvata alle viisi vuotta tehtävässään toimineiden hoitotyön opettajien työn ja työhyvinvoinnin haasteita ja selvittää työnohjauksen tarjoamia mahdollisuuksia tukea heitä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimuksessa kerättiin teemahaastattelujen avulla kahdelta opettajalta tietoa heidän työssään kokemista haasteista ja voimavaratekijöistä. Aineiston ja työnohjausta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta tuotettiin ehdotuksia siitä, mihin haasteisiin ja millä tavoin työnohjauksen keinoin olisi mahdollista vastata.
Haastattelujen pohjalta hahmotetut tärkeimmät työhyvinvoinnin haasteet liittyivät hallinnan tunteen puutteeseen ja heikkoihin tukirakenteisiin. Voimavaroja lisäävinä puolestaan koettiin työn hallinta ja työn ja muun elämän tasapaino. Työnohjaus kehittämismenetelmänä vastaa haasteisiin parhaiten silloin, kun sitä käytetään yhtenä menetelmänä osana selkeää, suunnitelmallista kehittämiskokonaisuutta. Alle viisi vuotta hoitotyön opettajina toimineiden kohdalla työnohjaus olisi erityisen hyödyllistä ensimmäisen opetusvuoden aikana, perehdytysprosessiin linkitettynä. Työnohjaus voisi selkeimmin auttaa opettajia hallitsemaan omaa työtään ohjaamalla heitä löytämään erilaisia toimintamalleja ja antamalla työkaluja uuden ammatti-identiteetin muodostamiseen ja oman työn rajaamiseen. Työnohjaukselle vaihtoehtoisia tai sen lisänä käytettäviä menetelmiä voivat olla esim. mentorointi, työparityöskentely ja arkityön sisään resurssoidut työn kehittämisprojektit.
Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esim. kun kehitetään hoitotyön opettajien perehdytysprosessia tai kun pohditaan työyhteisön toimivuutta ja kehitetään eri-ikäisten opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen muotoja. Jatkotutkimuksen aiheita löytyy esim. työnohjauksen ja muiden työhyvinvoinnin kehittämismenetelmien vaikuttavuuden arvioinnista. Työnohjausta on tällöin hyvä tarkastella suunnitelmallisena, tarkasti kohdistettuna menetelmänä muiden kehittämistoimenpiteiden rinnalla ja arvioida sen tuloksia kehittämisprojektille etukäteen asetetuilla kriteereillä.