Lappeenrannan seurakuntayhtymän talouden tasapainottaminen jäsenlähtöisesti
Sandholm, Aino-Liisa (2013)
Sandholm, Aino-Liisa
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011947
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tutkia, kuinka Lappeenrannan seurakuntayhtymän taloustilannetta tulisi seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenten mielestä kohentaa. Jäsenmäärän lasku on aiheuttanut taloudellista epävarmuutta seurakunnille, koska niiden talous on pitkälti verotulojen varassa. Lisäksi tutkittiin, kuinka tärkeinä seurakuntalaiset pitivät Lappeenrannan seurakuntayhtymän eri toiminta- ja palvelumuotoja. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena.
Työn teoriaosuus paneutuu Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulonlähteisiin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenkehitykseen sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymään, sen taloudelliseen tilanteeseen, jäsenkehitykseen sekä jäsenkehityksen vaikutukseen kirkollisverotuloihin. Teoriaosuus perustuu suureksi osaksi Internet-lähteisiin. Työn empiria- eli tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenille lähetettiin postitse paperinen kyselylomake. Otokseksi valitusta 3700 lappeenrantalaisesta kyselyyn vastasi 769 henkeä. Saadut vastaukset analysoitiin ja tulkittiin SPSS-tilastointiohjelmistoa hyödyntäen.
Tutkimustulokset vastasivat hyvin opinnäytetyön tutkimusongelmaan. Seurakuntalaisista valtaosan mielestä Lappeenrannan seurakuntayhtymän tulisi tasapainottaa talouttaan lisäämällä yhteistyötä seurakuntiensa välillä. Palvelutarjonnan karsinta tai kirkollisveroprosentin korotus eivät saaneet kannatusta. Mikäli palvelutarjontaa kuitenkin karsittaisiin, tämä kohdistuisi todennäköisesti hartauksiin yleisillä paikoilla, kodin siunaustilaisuuksiin, retriitteihin ja seuroihin. Nämä toimintamuodot olivat seurakuntalaisten mielestä vähiten tärkeitä. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on tutkimuksen myötä hyvät valmiudet kehittää toimintaansa jäsenlähtöisesti.
Työn teoriaosuus paneutuu Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien tulonlähteisiin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenkehitykseen sekä Lappeenrannan seurakuntayhtymään, sen taloudelliseen tilanteeseen, jäsenkehitykseen sekä jäsenkehityksen vaikutukseen kirkollisverotuloihin. Teoriaosuus perustuu suureksi osaksi Internet-lähteisiin. Työn empiria- eli tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Lappeenrannan seurakuntayhtymän seurakuntien jäsenille lähetettiin postitse paperinen kyselylomake. Otokseksi valitusta 3700 lappeenrantalaisesta kyselyyn vastasi 769 henkeä. Saadut vastaukset analysoitiin ja tulkittiin SPSS-tilastointiohjelmistoa hyödyntäen.
Tutkimustulokset vastasivat hyvin opinnäytetyön tutkimusongelmaan. Seurakuntalaisista valtaosan mielestä Lappeenrannan seurakuntayhtymän tulisi tasapainottaa talouttaan lisäämällä yhteistyötä seurakuntiensa välillä. Palvelutarjonnan karsinta tai kirkollisveroprosentin korotus eivät saaneet kannatusta. Mikäli palvelutarjontaa kuitenkin karsittaisiin, tämä kohdistuisi todennäköisesti hartauksiin yleisillä paikoilla, kodin siunaustilaisuuksiin, retriitteihin ja seuroihin. Nämä toimintamuodot olivat seurakuntalaisten mielestä vähiten tärkeitä. Lappeenrannan seurakuntayhtymällä on tutkimuksen myötä hyvät valmiudet kehittää toimintaansa jäsenlähtöisesti.