Huoltoleasingbudjetin toteutuminen
Manner, Mika (2013)
Manner, Mika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013053011945
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli huoltoleasingbudjetin toteutuminen. Yrityksille on elintärkeää tietää, miten paljon kullekin sen tarjoamalle tuotteelle on todellisuudessa muodostunut kuluja. Tutkittavan yrityksen toimeksiantona oli selvittää sille muodostuvat huoltokulut sopimustasolla sen tarjoamista huoltoleasing-sopimuksista.
Leasing tarkoittaa kohteen pitkäaikaista vuokrausta, jonka tarkoituksena ei ole sopimuksen päättyessä luovuttaa omistusoikeutta kohteen vuokraajalle. Leasingia käyttävät pääasiallisesti yritykset, koska leasing-vuokravastuut eivät näy velkana yrityksen taseessa ja vuokra on arvonlisäverovähennyskelpoinen. Huoltoleasing sisältää vuokrattavan tuotteen lisäksi siihen vuokra-aikana tehtävät huoltotoimenpiteet.
Tiedossa ei ennen tutkimusta ollut, miten paljon kullekin yrityksen myymälle huoltoleasing-sopimukselle oli todellisuudessa muodostunut huoltokuluja. Tiedossa oli vain koko sopimuskannan kannattavuus. Huolloista kertyneiden todellisten kulujen tutkimista varten oli otettava suuri sopimuskanta, jotta tutkimuksesta saataisiin luotettava. Tästä syystä tutkimukseen otettiin mukaan useita eri automalleja. Tutkimuksessa nostettiin esille myös sellaisia sopimuksia, joissa oli ollut huomattavan suuri budjetin ylitys.
Teoriaosuudessa kerrotaan kannattavuudesta ja eri tavoista mitata sitä. Teoriaosuudessa myös käydään läpi tuotekustannuslaskennan vaikutuksista tuotekohtaiseen kannattavuuteen.
Työn tutkimusosuudessa käydään läpi noin 100 huoltoleasing-sopimusta, jotka ovat olleet aktiivisia vuosien 2008 ja 2011 välillä. Näistä sopimuksista on eritelty huoltobudjetit, joihin verrataan samana aikana näille sopimuksille kohdistuneita huoltokustannuksia. Koska tutkimus yrityksen huoltoleasing käyttöjärjestelmä ja laskutusjärjestelmä eivät tutkittavana ajankohtana olleet yhteydessä toisiinsa, oli tieto tuotava erillisistä järjestelmistä yhteen taulukkoon. Taulukkoon koottu tieto on muodossa senttiä/kilometri. Tämä siitä syystä, että se olisi helposti verrattavissa yrityksen käyttämään hinnoittelun kanssa.
Tutkimuksen ei ollut valmistuttuaan tarkoitus antaa ohjeita toimeksiantaja yritykselle siitä, miten sen pitäisi muuttaa hinnoitteluaan huoltoleasing-sopimusten suhteen. Yritykselle tärkeintä oli saada tietää millaisia mahdollisia heittoja toteutuneissa huoltokustannuksissa mahdollisesti oli ollut.
Leasing tarkoittaa kohteen pitkäaikaista vuokrausta, jonka tarkoituksena ei ole sopimuksen päättyessä luovuttaa omistusoikeutta kohteen vuokraajalle. Leasingia käyttävät pääasiallisesti yritykset, koska leasing-vuokravastuut eivät näy velkana yrityksen taseessa ja vuokra on arvonlisäverovähennyskelpoinen. Huoltoleasing sisältää vuokrattavan tuotteen lisäksi siihen vuokra-aikana tehtävät huoltotoimenpiteet.
Tiedossa ei ennen tutkimusta ollut, miten paljon kullekin yrityksen myymälle huoltoleasing-sopimukselle oli todellisuudessa muodostunut huoltokuluja. Tiedossa oli vain koko sopimuskannan kannattavuus. Huolloista kertyneiden todellisten kulujen tutkimista varten oli otettava suuri sopimuskanta, jotta tutkimuksesta saataisiin luotettava. Tästä syystä tutkimukseen otettiin mukaan useita eri automalleja. Tutkimuksessa nostettiin esille myös sellaisia sopimuksia, joissa oli ollut huomattavan suuri budjetin ylitys.
Teoriaosuudessa kerrotaan kannattavuudesta ja eri tavoista mitata sitä. Teoriaosuudessa myös käydään läpi tuotekustannuslaskennan vaikutuksista tuotekohtaiseen kannattavuuteen.
Työn tutkimusosuudessa käydään läpi noin 100 huoltoleasing-sopimusta, jotka ovat olleet aktiivisia vuosien 2008 ja 2011 välillä. Näistä sopimuksista on eritelty huoltobudjetit, joihin verrataan samana aikana näille sopimuksille kohdistuneita huoltokustannuksia. Koska tutkimus yrityksen huoltoleasing käyttöjärjestelmä ja laskutusjärjestelmä eivät tutkittavana ajankohtana olleet yhteydessä toisiinsa, oli tieto tuotava erillisistä järjestelmistä yhteen taulukkoon. Taulukkoon koottu tieto on muodossa senttiä/kilometri. Tämä siitä syystä, että se olisi helposti verrattavissa yrityksen käyttämään hinnoittelun kanssa.
Tutkimuksen ei ollut valmistuttuaan tarkoitus antaa ohjeita toimeksiantaja yritykselle siitä, miten sen pitäisi muuttaa hinnoitteluaan huoltoleasing-sopimusten suhteen. Yritykselle tärkeintä oli saada tietää millaisia mahdollisia heittoja toteutuneissa huoltokustannuksissa mahdollisesti oli ollut.