Seosainelankalaitteistojen käyttövarmuuden kehittäminen terässulatolla
Vähäkangas, Janne (2013)
Vähäkangas, Janne
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911664
Tiivistelmä
Työ tehtiin Ruukki Metals Oy:n toimeksiannosta Raahen terästehtaan terässulatolla. Tehtävänä oli parantaa CAS-OB-asemien, senkkauunin ja vakuumilaitoksen seosainelankalaitteistojen käyttövarmuutta tutkimalla ja kehittämällä keinoja, joilla tavoitteet saavutettaisiin. Työssä tutkittiin, mitä vaiheita seosainelankojen liittämisessä on. Niistä kirjoitettiin työohjeet seosainelankojen liittämiseksi. Työssä raportointiin uusiin lankakeloihin tehdyt uudistukset ja se, kuinka uudistukset vaikuttavat seosainelankojen käyttövarmuuteen.
Työ aloitettiin kartoittamalla, mitä häiriöitä milläkin asemalla ilmeni. Häiriöseurannassa käyttöhenkilökunta kirjasi muistiin häiriön tiedon, millä langalla häiriö tapahtui, ja kirjoitti lisätietoja tarvittaessa. Samaan aikaan pidettiin kehitysideakeskusteluita, joilla selvitettiin työntekijöiden ja toimihenkilöiden kehitysideat seosainelankajärjestelmille. Seosainelankojen liittämisen työvaiheet selvitettiin yhdessä päivävuoron työntekijöiden kanssa. Kaikki langan liittämisen työvaiheet kartoitettiin tarkasti ja niiden pohjalta koottiin ja kirjoitettiin työohjeet. Uusien seosainelankakelojen raportointi perustui testikelojen langan ajon aikana tapahtuviin häiriöihin ja käyttöhenkilökunnan tekemiin havaintoihin.
Häiriöseurannan tuloksien perusteella saatiin selville, että suurimmat ongelmat ovat senkkauunin langansyöttöjärjestelmissä. Syitä siihen olivat lankakelojen ohjaussilmukat ja seosainelangan takertuminen kiinni kelan kehikkoon. CAS-OB-asemien seosainelankalaitteistojen toiminta oli varminta. Seosainelankojen liittämisen työohjeen valmistuttua se otettiin käyttöön virallisena työohjeena. Uusien seosainelankakelojen seurantaraportin perusteella kokeilu vaikutti lupaavalta. Seosainelankalaitteistoja ei saatu täysin häiriöttömiksi, mutta häiriöiden määrä saatiin vähenemään uusilla kehitysideoilla ja häiriötilanteissa toimiminen helpottui.
Työ aloitettiin kartoittamalla, mitä häiriöitä milläkin asemalla ilmeni. Häiriöseurannassa käyttöhenkilökunta kirjasi muistiin häiriön tiedon, millä langalla häiriö tapahtui, ja kirjoitti lisätietoja tarvittaessa. Samaan aikaan pidettiin kehitysideakeskusteluita, joilla selvitettiin työntekijöiden ja toimihenkilöiden kehitysideat seosainelankajärjestelmille. Seosainelankojen liittämisen työvaiheet selvitettiin yhdessä päivävuoron työntekijöiden kanssa. Kaikki langan liittämisen työvaiheet kartoitettiin tarkasti ja niiden pohjalta koottiin ja kirjoitettiin työohjeet. Uusien seosainelankakelojen raportointi perustui testikelojen langan ajon aikana tapahtuviin häiriöihin ja käyttöhenkilökunnan tekemiin havaintoihin.
Häiriöseurannan tuloksien perusteella saatiin selville, että suurimmat ongelmat ovat senkkauunin langansyöttöjärjestelmissä. Syitä siihen olivat lankakelojen ohjaussilmukat ja seosainelangan takertuminen kiinni kelan kehikkoon. CAS-OB-asemien seosainelankalaitteistojen toiminta oli varminta. Seosainelankojen liittämisen työohjeen valmistuttua se otettiin käyttöön virallisena työohjeena. Uusien seosainelankakelojen seurantaraportin perusteella kokeilu vaikutti lupaavalta. Seosainelankalaitteistoja ei saatu täysin häiriöttömiksi, mutta häiriöiden määrä saatiin vähenemään uusilla kehitysideoilla ja häiriötilanteissa toimiminen helpottui.