Pyhärannan kotihoito tänään : työntekijöiden kokemuksia työstään
Jussila, Henna (2013)
Jussila, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911609
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, mitkä asiat Pyhärannan kotihoidossa työntekijöiden kokemusten mukaan toimivat hyvin ja mitkä asiat heidän kokemansa mukaan toimivat huonosti. Tarkoituksena on myös kuvailla, mitä asioita työntekijät haluaisivat lähitulevaisuudessa työssään kehittää sekä millä keinoin niitä tulisi heidän mukaansa kehittää. Tavoitteena on kehittää Pyhärannan kotihoidon toimintaa ja antaa yksityiskohtaista tietoa työntekijöiden kokemuksista hoitotyöstä kotihoidossa.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimusaineisto muodostui kuuden (6) kotihoidon työntekijän haastattelusta.
Tutkimustulosten mukaan Pyhärannan kotihoidon työntekijät kokivat työnsä aikaisempaa kiireisemmäksi sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaammaksi työnkuvan laajenemisen ja vastuun lisääntymisen myötä. Työ kotihoidossa koettiin myös monipuolisena ja lähihoitajan koulutusta vastaavana. Esimiehen ja työtoverien tuki koettiin tärkeänä. Myös se, että sekä työntekijät että työnantaja joustavat tarvittaessa, koettiin hyvin toimivana asiana. Tuloksista käy ilmi, ettei työntekijöillä ole kokemansa mukaan riittävästi aikaa asiakkaille. Osittain tästä syystä kuntouttava työote ei heidän mukaansa kaikilta osin toteudu käytännössä. Tutkimustulosten mukaan kotihoidon sisäinen tiedonkulku ei ollut saumatonta. Myös yhteistyössä kotihoidon ja terveyskeskuksen välillä oli kehitettävää. Kotiutusajankohdat olivat usein liian myöhäisiä kotihoidon nykyiset resurssit huomioon ottaen. Henkilöstön käytössä olevissa työvälineissä oli myös puutteita. Kotihoitoon kaivattiin omaa autoa sekä toista tietokonetta tuomaan lisäsujuvuutta työntekoon sekä mahdollistamaan laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon toteuttamisen. Kotihoidon henkilökunta koki tarvitsevansa nykyistä enemmän täydennyskoulutusta pitääkseen yllä ja kehittääkseen omaa ammattitaitoaan. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Pyhärannan kotihoidon kehittämistyössä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tutkimusaineisto muodostui kuuden (6) kotihoidon työntekijän haastattelusta.
Tutkimustulosten mukaan Pyhärannan kotihoidon työntekijät kokivat työnsä aikaisempaa kiireisemmäksi sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaammaksi työnkuvan laajenemisen ja vastuun lisääntymisen myötä. Työ kotihoidossa koettiin myös monipuolisena ja lähihoitajan koulutusta vastaavana. Esimiehen ja työtoverien tuki koettiin tärkeänä. Myös se, että sekä työntekijät että työnantaja joustavat tarvittaessa, koettiin hyvin toimivana asiana. Tuloksista käy ilmi, ettei työntekijöillä ole kokemansa mukaan riittävästi aikaa asiakkaille. Osittain tästä syystä kuntouttava työote ei heidän mukaansa kaikilta osin toteudu käytännössä. Tutkimustulosten mukaan kotihoidon sisäinen tiedonkulku ei ollut saumatonta. Myös yhteistyössä kotihoidon ja terveyskeskuksen välillä oli kehitettävää. Kotiutusajankohdat olivat usein liian myöhäisiä kotihoidon nykyiset resurssit huomioon ottaen. Henkilöstön käytössä olevissa työvälineissä oli myös puutteita. Kotihoitoon kaivattiin omaa autoa sekä toista tietokonetta tuomaan lisäsujuvuutta työntekoon sekä mahdollistamaan laadukkaan ja asiakaslähtöisen hoidon toteuttamisen. Kotihoidon henkilökunta koki tarvitsevansa nykyistä enemmän täydennyskoulutusta pitääkseen yllä ja kehittääkseen omaa ammattitaitoaan. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää Pyhärannan kotihoidon kehittämistyössä.