Vanhempien kokemuksia päivähoidon aloituskeskusteluista
Lappalainen, Reetta (2013)
Lappalainen, Reetta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052911577
Tiivistelmä
Keravalla otettiin käyttöön Varhaiskasvatuksen aloitusprosessi vuonna 2010. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada vanhempien ääni kuuluville ja tavoitteena selvittää, miten vanhemmat ovat kokeneet varhaiskasvatuksen aloitusprosessiin kuuluvan aloituskeskustelun. Aloituskeskustelu käydään, kun lapsi on saanut päivähoitopaikan. Aloituskeskustelussa ovat läsnä päivähoidon kasvattajat ja lapsen vanhemmat. Aloituskeskustelussa keskitytään kuulemaan vanhempia ja käsitellään sekä lapsen asioita että vanhempien omia odotuksia, tuntemuksia ja kokemuksia.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on teoria kasvatuskumppanuudesta, vanhempien osallisuudesta ja varhaiskasvatuksen laadusta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jota täydennettiin laadullisilla avoimilla kysymyksillä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat aloituskeskustelun käyneet vanhemmat. Aineiston hankinta toteutettiin helmi-maaliskuussa 2013. Kysely lähetettiin 96 vanhemmalle, jotka olivat käyneet aloituskeskustelun 1.10.2012 lähtien. Kyselyyn vastasi 32 vanhempaa eli 33 % kohderyhmästä.
Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä aloituskeskusteluun, ja vanhempien antaman kokonaistyytyväisyysarvosanan keskiarvo oli 4,2. Vanhemmat kokevat aloituskeskustelun tärkeänä osana varhaiskasvatuksen aloitusprosessia. Tulosten mukaan aloituskeskustelut on käyty kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti ja lapsen asioita on käsitelty hyvin lapsen persoonallisuuden, tapojen ja perushoivan osalta. Vanhemmat kokivat, että he ovat tulleet kuulluksi ja kohdatuksi tasa-arvoisina kasvattajina. Aloituskeskustelu selkiytti heidän ajatuksiaan ja loi hyvän pohjan kasvatuskumppanuudelle. Vastaajien mukaan hyvä kasvatuskumppanuus rakentuu avoimuudesta, kuulemisesta ja päivittäisistä, mahdollisimman usein käytävistä keskusteluista vanhempien ja päivähoidon välillä. Vanhemmat toivoivat, että lapsesta välitettäisiin aidosti ja hänet huomioitaisiin yksilönä. Aloituskeskustelussa vanhemmat kuulisivat mielellään käytännön vinkkejä päivähoidon aloittamiseen.
Aloituskeskustelun sisältö on siis sujunut pääosin hyvin, mutta aloituskeskustelun toteutumisessa on kehitettävää. Suurin osa vanhemmista oli käynyt aloituskeskustelun vasta päivähoitoon tutustumisen aikana tai päivähoidon jo alettua. Aloituskeskustelu tulisi käydä ennen päivähoitoon tutustumista ja myös vanhemmat kokivat tämän tärkeänä, jotta tutustumiseen olisi riittävästi aikaa. Kasvatuskumppanuuden koulutusmallin mukaan aloituskeskustelu suositellaan käytäväksi lapsen kotona. Myös Kuuma-kunnat Kerava mukaan lukien ovat linjanneet, että varhaiskasvatuksen aloitusprosessiin kuuluu aloituskeskustelu lapsen kotona. Tutkimuksen mukaan tämä ei toteudu käytännössä. Vastaajista vain vajaa kymmenes oli käynyt aloituskeskustelun kotona.
Tämän opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on teoria kasvatuskumppanuudesta, vanhempien osallisuudesta ja varhaiskasvatuksen laadusta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jota täydennettiin laadullisilla avoimilla kysymyksillä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat aloituskeskustelun käyneet vanhemmat. Aineiston hankinta toteutettiin helmi-maaliskuussa 2013. Kysely lähetettiin 96 vanhemmalle, jotka olivat käyneet aloituskeskustelun 1.10.2012 lähtien. Kyselyyn vastasi 32 vanhempaa eli 33 % kohderyhmästä.
Suurin osa vanhemmista oli tyytyväisiä aloituskeskusteluun, ja vanhempien antaman kokonaistyytyväisyysarvosanan keskiarvo oli 4,2. Vanhemmat kokevat aloituskeskustelun tärkeänä osana varhaiskasvatuksen aloitusprosessia. Tulosten mukaan aloituskeskustelut on käyty kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti ja lapsen asioita on käsitelty hyvin lapsen persoonallisuuden, tapojen ja perushoivan osalta. Vanhemmat kokivat, että he ovat tulleet kuulluksi ja kohdatuksi tasa-arvoisina kasvattajina. Aloituskeskustelu selkiytti heidän ajatuksiaan ja loi hyvän pohjan kasvatuskumppanuudelle. Vastaajien mukaan hyvä kasvatuskumppanuus rakentuu avoimuudesta, kuulemisesta ja päivittäisistä, mahdollisimman usein käytävistä keskusteluista vanhempien ja päivähoidon välillä. Vanhemmat toivoivat, että lapsesta välitettäisiin aidosti ja hänet huomioitaisiin yksilönä. Aloituskeskustelussa vanhemmat kuulisivat mielellään käytännön vinkkejä päivähoidon aloittamiseen.
Aloituskeskustelun sisältö on siis sujunut pääosin hyvin, mutta aloituskeskustelun toteutumisessa on kehitettävää. Suurin osa vanhemmista oli käynyt aloituskeskustelun vasta päivähoitoon tutustumisen aikana tai päivähoidon jo alettua. Aloituskeskustelu tulisi käydä ennen päivähoitoon tutustumista ja myös vanhemmat kokivat tämän tärkeänä, jotta tutustumiseen olisi riittävästi aikaa. Kasvatuskumppanuuden koulutusmallin mukaan aloituskeskustelu suositellaan käytäväksi lapsen kotona. Myös Kuuma-kunnat Kerava mukaan lukien ovat linjanneet, että varhaiskasvatuksen aloitusprosessiin kuuluu aloituskeskustelu lapsen kotona. Tutkimuksen mukaan tämä ei toteudu käytännössä. Vastaajista vain vajaa kymmenes oli käynyt aloituskeskustelun kotona.