Towards a socially sustainable society: Preventing intergenerational transmission of violence and malaise through an ecological approach to health and wellness promotion
Harju, Tanja K. (2013)
Harju, Tanja K.
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811355
Tiivistelmä
Kohti sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa: Terveyden edistämisen ekologinen näkökulma väkivallan ja pahoinvoinnin ylisukupolvisen välittymisen ehkäisemiseen
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamistarpeen tekijöitä ovat ekologian, talouden, väestörakenteen, työelämän, teknologian ja vuorovaikutuksen muutokset ja monipuolistuminen. Ne tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita kestävälle kehitykselle ja yhteiskunnalliselle innovaatiolle. Osana valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelua toteutui vuosina 2011–2013 kansainvälinen tutkimushanke, joka analysoi maailmantalouden muutosta ja kestävän kasvun ratkaisuja.
Tämän opinnäytetyön päämääränä on edistää kestävyyskeskustelua. Tutkimus tarjoaa kansainvälisen kontekstin ja integroi tietoa sosiaalisesta kestävyydestä, terveyden sosiaalisten määrittäjien taustalla olevista varhaisista elämänkokemuksista sekä ylisukupolvisen väkivallan ja pahoinvoinnin välittymismekanismista.
Tutkimus on luonteeltaan artikkelipohjainen hermeneuttinen kirjallisuustutkielma, jonka aihealueina ovat sosiaalinen kestävyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ihmisen kasvu ja kehitys, väkivallan ehkäiseminen ja etiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan varhaisen sosiaalisen aivokehityksen, kiintymyssuhteen, stressin ja tunteiden säätelyn vaikutuksia kehitys- ja elinkaareen sekä resilienssin kehittämiseen. Tutkimus sisältää myös terveysviestinnän, sukupuolierityisyyden ja kulttuuriosaamisen merkityksen tarkastelua liittyen kolmeen artikkeliin naisen väkivallan ehkäisytyöstä Suomessa.
Kirjallisuuteen ja empiiriseen näyttöön perustuva tutkimustieto osoitti, että voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä yksilö- ja yhteiskuntatasolla integroimalla terveyden sosiaalisten määrittäjien taustalla olevat tekijät kestävän kasvun mallin toteuttamiseen. Tutkimuksen synteesissä esitetään muokattu malli Glass ja McAteen (2006) monitasoisesta syy-yhteyssuhde-mallista (eng. web of causation) sekä yleiskatsaus väkivallan riskien säätelytekijöistä ja säätelyjärjestelmistä. Jatkotutkimusaiheeksi sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi nousi tietoon pohjautuvan sosiaaliekologisen lähestymistavan kehittäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.
Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamistarpeen tekijöitä ovat ekologian, talouden, väestörakenteen, työelämän, teknologian ja vuorovaikutuksen muutokset ja monipuolistuminen. Ne tuovat mukanaan mahdollisuuksia ja haasteita kestävälle kehitykselle ja yhteiskunnalliselle innovaatiolle. Osana valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelua toteutui vuosina 2011–2013 kansainvälinen tutkimushanke, joka analysoi maailmantalouden muutosta ja kestävän kasvun ratkaisuja.
Tämän opinnäytetyön päämääränä on edistää kestävyyskeskustelua. Tutkimus tarjoaa kansainvälisen kontekstin ja integroi tietoa sosiaalisesta kestävyydestä, terveyden sosiaalisten määrittäjien taustalla olevista varhaisista elämänkokemuksista sekä ylisukupolvisen väkivallan ja pahoinvoinnin välittymismekanismista.
Tutkimus on luonteeltaan artikkelipohjainen hermeneuttinen kirjallisuustutkielma, jonka aihealueina ovat sosiaalinen kestävyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ihmisen kasvu ja kehitys, väkivallan ehkäiseminen ja etiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan varhaisen sosiaalisen aivokehityksen, kiintymyssuhteen, stressin ja tunteiden säätelyn vaikutuksia kehitys- ja elinkaareen sekä resilienssin kehittämiseen. Tutkimus sisältää myös terveysviestinnän, sukupuolierityisyyden ja kulttuuriosaamisen merkityksen tarkastelua liittyen kolmeen artikkeliin naisen väkivallan ehkäisytyöstä Suomessa.
Kirjallisuuteen ja empiiriseen näyttöön perustuva tutkimustieto osoitti, että voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä yksilö- ja yhteiskuntatasolla integroimalla terveyden sosiaalisten määrittäjien taustalla olevat tekijät kestävän kasvun mallin toteuttamiseen. Tutkimuksen synteesissä esitetään muokattu malli Glass ja McAteen (2006) monitasoisesta syy-yhteyssuhde-mallista (eng. web of causation) sekä yleiskatsaus väkivallan riskien säätelytekijöistä ja säätelyjärjestelmistä. Jatkotutkimusaiheeksi sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseksi nousi tietoon pohjautuvan sosiaaliekologisen lähestymistavan kehittäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.