Perehdyttäminen työyhteisössä : Perehdyttämisopas Kartanogolfille
Tuovinen, Niina (2013)
Tuovinen, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811164
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja toimi Joroisten Kartano-Golf Oy. Kartanogolf on täysimittainen golfkenttä Joroisissa. Golfkenttä on avoinna huhtikuun lopusta lokakuulle. Kartanogolf työllistää kauden aikana 15–20 henkilöä, joista kolme vakituisesti. Suurin osa työsuhteista on määräaikaisia, joten työntekijöiden vaihtuvuus kausien välillä on suuri.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia perehdyttämisopas toimeksiantajalle perehdyttämisprosessin tueksi. Perehdyttämisoppaan laatimisen tavoitteena oli tehostaa Kartanogolfin uusien työntekijöiden perehdytysprosessia, lisätä työhyvinvointia, työhön sopeutumista ja palvelun laatua. Perehdyttämisopas laadittiin caddiemastereiden ja ravintolan tarjoilijoiden perehdyttämisen tueksi.
Opinnäytetyö on toiminnallinen koostuen teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään palvelun laatuun liittyvää teoriaa perehdyttämisen ja johtamisen näkökulmista. Lisäksi työssä tarkasteltiin perehdyttämisen merkitystä kestävään kehitykseen. Toiminnallinen osa koostuu perehdyttämisoppaan ja -suunnitelman laatimisesta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisten eli laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusmenetelminä käytettiin avointa haastattelua sekä havainnointia. Tutkimus toteutettiin kesällä 2012. Tutkimuksen aikana haastateltiin ja havainnoitiin toimitusjohtajaa, ravintolapäällikköä, caddiemastereitä sekä tarjoilijoita eli yhteensä yhdeksää henkilöä. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan perehdyttämiseen halutaan yrityksessä panostaa. Perehdyttämisen haasteena on työntekijöiden vaihtuvuus. Perehdyttämistä ei ole aikaisemmin toteutettu suunnitelmallisesti vaan jokainen perehdyttämisestä vastaava on laatinut omat menetelmänsä uuden työntekijän perehdyttämiseen. Uusia työntekijöitä opastettiin esimiehen avustuksella keskimäärin kahden päivän ajan työtehtäviin, jonka jälkeen työntekijän perehdyttäminen päättyi. Koska perehdyttämistä ei ole toteutettu suunnitelmallisesti, on keskeisiä asioita jäänyt opastamatta, mikä on vaikuttanut esimerkiksi palvelun laatuun ja työyhteisön hyvinvointiin. Tulosten perusteella mietittiin, miten perehdytysprosessia voitaisiin kehittää ja koottiin perehdyttämisopas perehdytyksen tueksi. Perehdyttämisoppaaseen koottu materiaali on tutkimuksen tulos.
Toistamalla tutkimus tutkimuksen luotettavuus ja informaatioarvo kasvavat. Pohtimalla tutkimuksen elementtejä ja vaiheita sekä kuvaamalla aineiston syntymisessä, purkamisessa ja analysoinnissa käytettyjä periaatteita mahdollisimman hyvin lisätään tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta
Perehdytysoppaalle on yrityksessä tarvetta ja sitä hyödynnetään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Opas tarjoaa perehdyttäjälle tukea perehdyttämisprosessin aikana. Perehdytysprosessia voidaan kehittää panostamalla seurantaan. Perehdytysopas tallennetaan sähköisesti, jotta muutoksia ja päivityksiä voidaan jatkossa tehdä helposti. Perehdytysopasta pystytään arvioimaan vasta sitten, kun sitä päästään käyttämään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia perehdyttämisopas toimeksiantajalle perehdyttämisprosessin tueksi. Perehdyttämisoppaan laatimisen tavoitteena oli tehostaa Kartanogolfin uusien työntekijöiden perehdytysprosessia, lisätä työhyvinvointia, työhön sopeutumista ja palvelun laatua. Perehdyttämisopas laadittiin caddiemastereiden ja ravintolan tarjoilijoiden perehdyttämisen tueksi.
Opinnäytetyö on toiminnallinen koostuen teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään palvelun laatuun liittyvää teoriaa perehdyttämisen ja johtamisen näkökulmista. Lisäksi työssä tarkasteltiin perehdyttämisen merkitystä kestävään kehitykseen. Toiminnallinen osa koostuu perehdyttämisoppaan ja -suunnitelman laatimisesta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisten eli laadullisten tutkimusmenetelmien keinoin. Tutkimusmenetelminä käytettiin avointa haastattelua sekä havainnointia. Tutkimus toteutettiin kesällä 2012. Tutkimuksen aikana haastateltiin ja havainnoitiin toimitusjohtajaa, ravintolapäällikköä, caddiemastereitä sekä tarjoilijoita eli yhteensä yhdeksää henkilöä. Tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan perehdyttämiseen halutaan yrityksessä panostaa. Perehdyttämisen haasteena on työntekijöiden vaihtuvuus. Perehdyttämistä ei ole aikaisemmin toteutettu suunnitelmallisesti vaan jokainen perehdyttämisestä vastaava on laatinut omat menetelmänsä uuden työntekijän perehdyttämiseen. Uusia työntekijöitä opastettiin esimiehen avustuksella keskimäärin kahden päivän ajan työtehtäviin, jonka jälkeen työntekijän perehdyttäminen päättyi. Koska perehdyttämistä ei ole toteutettu suunnitelmallisesti, on keskeisiä asioita jäänyt opastamatta, mikä on vaikuttanut esimerkiksi palvelun laatuun ja työyhteisön hyvinvointiin. Tulosten perusteella mietittiin, miten perehdytysprosessia voitaisiin kehittää ja koottiin perehdyttämisopas perehdytyksen tueksi. Perehdyttämisoppaaseen koottu materiaali on tutkimuksen tulos.
Toistamalla tutkimus tutkimuksen luotettavuus ja informaatioarvo kasvavat. Pohtimalla tutkimuksen elementtejä ja vaiheita sekä kuvaamalla aineiston syntymisessä, purkamisessa ja analysoinnissa käytettyjä periaatteita mahdollisimman hyvin lisätään tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta
Perehdytysoppaalle on yrityksessä tarvetta ja sitä hyödynnetään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Opas tarjoaa perehdyttäjälle tukea perehdyttämisprosessin aikana. Perehdytysprosessia voidaan kehittää panostamalla seurantaan. Perehdytysopas tallennetaan sähköisesti, jotta muutoksia ja päivityksiä voidaan jatkossa tehdä helposti. Perehdytysopasta pystytään arvioimaan vasta sitten, kun sitä päästään käyttämään uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.