Polun päässä: tavallista asumista
Nisula, Kaisa (2013)
Nisula, Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711119
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Kiinteistöosakeyhtiö Y-Asuntojen toimintamalli sekä tutkimuksen kautta selvittää erityiskriteerien valittujen asukkaiden kokemuksia asumisesta, kodista ja yhteisöllisyydestä. Asunnoista 30 prosenttia vuokrataan erityiskriteerein asuntoa tarvitseville. Heitä ovat mm. asunnottomat, päihdekuntoutujat, maahanmuuttajat ja tukea tarvitsevat nuoret. Heidän joukossaan on ihmisiä, joiden on vaikea saada asuntoa muilta asuntomarkkinoilta pitkäaikaisasunnottomuuden tai vähävaraisuuden vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää toimintaa asukkaiden kokemuksia hyödyntäen ja heidän ääntä kuulemalla.
Tutkimuskysymyksiä on kolme: minkälaisia kokemuksia asukkaalla on asumisesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta Y-Asunnoissa, ilmeneekö asumisessa yhteisöllisyys ja asukasdemokratia sekä mitä kehittämiskohtia asukkaiden näkemyksen mukaan Y-Asuntoihin liittyy. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, hyödyntäen tapaustutkimuksellista otetta. Tutkimusaineisto kerättiin asukkaille tehdyllä teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui kymmenen Y-Asunnoissa asuvaa asukasta. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Pääaineisto tutkimuksessa on asukkaiden haastattelut, muina tiedonhankintamenetelminä on käytetty Y-Asunnoista vuosien aikana kertyneitä tilastotietoja vuokranmaksusta, häiriöistä ja häädöistä.
Tutkimustuloksissa erityiskriteerein valittujen asukkaiden vastauksissa korostui kodin tärkeys. Kodin merkitystä peilattiin aikaisempiin asumiskokemuksiin ja asunnottomuuteen. Tutkimuksessa haastateltavien asumiseen saatavana tukena näyttäytyi ainoastaan taloudellinen tuki, Kelan maksama asumistuki. Tulos tukee osaltaan Y-Asuntojen toimintamallia, jossa asuminen on tavallista vuokra-asumista. Haastatellut asukkaat kuvaavat asumisessa yhteisöllisyyden rakentumisen lähtevän naapureiden tunnistamisesta ja kiinnostuksesta yhteisiin talon asioihin. Asukasdemokratian toteuttaminen koettiin tärkeänä väylänä vaikuttaa talon asioihin, mutta toisaalta turhan virallisena ja jäykkänä toimintamallina. Asukkaat toivoivat taloon pienimuotoista, omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta lähtevää yhteistoimintaa. Y-Asuntojen tilastojen valossa erityiskriteerein valittujen asukkaiden tulokset asumisen onnistumisesta olivat positiivisia. Tieto voisi kannustaa muitakin vuokranantajia asuttamaan sellaisia asukkaita, joilla on luottohäiriömerkintöjä ja taustalla mahdollisesti vuokravelkaa aikaisemmasta asumisesta sekä asukkaita, joilla on mahdollisesti tuen tarvetta ja tukitaho mukana turvaamassa asumisen onnistumista.
Asukkaiden vastauksista Y-Asuntojen kehittämiskohteiksi oli löydettävissä omaan huoneistoon, kiinteistöön ja pihaan liittyvät korjaustarpeet ja varustustason parantaminen. Toisena kehittämiskokonaisuutena oli asukastoiminnan monipuolistuminen ja asukkaiden aktiivisuuden mahdollistaminen sekä asukastilojen laajempi hyödyntäminen. Tiedottamisen lisääminen sekä uusien väylien löytäminen tiedottamiselle koettiin myös tärkeäksi kehittämiskohteeksi.
Tutkimuskysymyksiä on kolme: minkälaisia kokemuksia asukkaalla on asumisesta ja mahdollisesta tuen tarpeesta Y-Asunnoissa, ilmeneekö asumisessa yhteisöllisyys ja asukasdemokratia sekä mitä kehittämiskohtia asukkaiden näkemyksen mukaan Y-Asuntoihin liittyy. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, hyödyntäen tapaustutkimuksellista otetta. Tutkimusaineisto kerättiin asukkaille tehdyllä teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui kymmenen Y-Asunnoissa asuvaa asukasta. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Pääaineisto tutkimuksessa on asukkaiden haastattelut, muina tiedonhankintamenetelminä on käytetty Y-Asunnoista vuosien aikana kertyneitä tilastotietoja vuokranmaksusta, häiriöistä ja häädöistä.
Tutkimustuloksissa erityiskriteerein valittujen asukkaiden vastauksissa korostui kodin tärkeys. Kodin merkitystä peilattiin aikaisempiin asumiskokemuksiin ja asunnottomuuteen. Tutkimuksessa haastateltavien asumiseen saatavana tukena näyttäytyi ainoastaan taloudellinen tuki, Kelan maksama asumistuki. Tulos tukee osaltaan Y-Asuntojen toimintamallia, jossa asuminen on tavallista vuokra-asumista. Haastatellut asukkaat kuvaavat asumisessa yhteisöllisyyden rakentumisen lähtevän naapureiden tunnistamisesta ja kiinnostuksesta yhteisiin talon asioihin. Asukasdemokratian toteuttaminen koettiin tärkeänä väylänä vaikuttaa talon asioihin, mutta toisaalta turhan virallisena ja jäykkänä toimintamallina. Asukkaat toivoivat taloon pienimuotoista, omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta lähtevää yhteistoimintaa. Y-Asuntojen tilastojen valossa erityiskriteerein valittujen asukkaiden tulokset asumisen onnistumisesta olivat positiivisia. Tieto voisi kannustaa muitakin vuokranantajia asuttamaan sellaisia asukkaita, joilla on luottohäiriömerkintöjä ja taustalla mahdollisesti vuokravelkaa aikaisemmasta asumisesta sekä asukkaita, joilla on mahdollisesti tuen tarvetta ja tukitaho mukana turvaamassa asumisen onnistumista.
Asukkaiden vastauksista Y-Asuntojen kehittämiskohteiksi oli löydettävissä omaan huoneistoon, kiinteistöön ja pihaan liittyvät korjaustarpeet ja varustustason parantaminen. Toisena kehittämiskokonaisuutena oli asukastoiminnan monipuolistuminen ja asukkaiden aktiivisuuden mahdollistaminen sekä asukastilojen laajempi hyödyntäminen. Tiedottamisen lisääminen sekä uusien väylien löytäminen tiedottamiselle koettiin myös tärkeäksi kehittämiskohteeksi.