Etäjohtaminen pankkialalla
Ahokoivu, Taina (2013)
Ahokoivu, Taina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052711042
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia pankissa työskentelevän etäjohtajan haasteita. Tutkimuksella haluttiin tutustua työntekijöiden ajatuksiin etäjohtamisesta. Tutkimuksella haettiin vastauksia kolmeen tutkimuskysymykseen 1) Mitä odotuksia alaisella on esimiehelleen, jota ei näe päivittäin? 2) Miten etäesimies voi motivoida työntekijöitään? 3) Miten etäesimies voi antaa riittävästi ja oikeanlaista palautetta?
Etäjohtaminen on lisääntynyt organisaatioiden kansainvälistyessä. Pankkialalla etäjohtamista on pienemmissä konttoreissa, joissa ei ole fyysisesti läsnä olevaa esimiestä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää etäjohtamista työntekijöiden tarpeita vastaavaksi tavaksi johtaa.
Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin onnistuneeseen johtamiseen. Lähemmin tarkasteltiin etäjohtamista ja sähköisen viestinnän hyödyntämistä. Lisäksi tutustuttiin palautteen antamiseen, vuorovaikuttamiseen ja työilmapiiriin.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään kuuluvaa teemahaastattelua. Haastattelun teemoina olivat esimiehen läsnäolo, palaute, työmotivaatio ja työhyvinvointi. Haastattelussa haastateltiin kahdeksaa Nordea Pankki Suomi Oyj:n pankkitoimihenkilöä. Pankkitoimihenkilöiden esimies tapaa alaisiaan kasvokkain viikoittain tai kerran kuukaudessa muuten yhteydenpito tapahtuu puhelimitse tai verkossa.
Tutkimuksessa selvisi, että esimiehen poissaolo ei vaikuta työntekijöiden työskentelyyn. Läsnäolo koettiin tärkeänä palautteen antamisen takia. Esimies pystyy antamaan palautetta nopeasti ja kasvokkain, jolloin palaute saa suuremman merkityksen. Etäesimiehen koettiin tärkeäksi tutustua hyvin alaisiinsa, jolloin voidaan muodostaa perusta luottamukselle. Tämän jälkeen puhelimessa voidaan keskustella kaikesta. Etäesimiehen alaiset oppivat oma-aloitteisiksi, koska esimies ei ole aina tavoitettavissa. Ongelmaksi koettiin etäesimiehen mahdollisuudet puuttua huonoon työilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Työntekijöiden täytyisi kehittyä kannustamaan toisiaan enemmän avoimeen keskusteluun.
Etäjohtaminen on lisääntynyt organisaatioiden kansainvälistyessä. Pankkialalla etäjohtamista on pienemmissä konttoreissa, joissa ei ole fyysisesti läsnä olevaa esimiestä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää etäjohtamista työntekijöiden tarpeita vastaavaksi tavaksi johtaa.
Tutkimuksen teoriaosassa tutustuttiin onnistuneeseen johtamiseen. Lähemmin tarkasteltiin etäjohtamista ja sähköisen viestinnän hyödyntämistä. Lisäksi tutustuttiin palautteen antamiseen, vuorovaikuttamiseen ja työilmapiiriin.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiiviseen tutkimusmenetelmään kuuluvaa teemahaastattelua. Haastattelun teemoina olivat esimiehen läsnäolo, palaute, työmotivaatio ja työhyvinvointi. Haastattelussa haastateltiin kahdeksaa Nordea Pankki Suomi Oyj:n pankkitoimihenkilöä. Pankkitoimihenkilöiden esimies tapaa alaisiaan kasvokkain viikoittain tai kerran kuukaudessa muuten yhteydenpito tapahtuu puhelimitse tai verkossa.
Tutkimuksessa selvisi, että esimiehen poissaolo ei vaikuta työntekijöiden työskentelyyn. Läsnäolo koettiin tärkeänä palautteen antamisen takia. Esimies pystyy antamaan palautetta nopeasti ja kasvokkain, jolloin palaute saa suuremman merkityksen. Etäesimiehen koettiin tärkeäksi tutustua hyvin alaisiinsa, jolloin voidaan muodostaa perusta luottamukselle. Tämän jälkeen puhelimessa voidaan keskustella kaikesta. Etäesimiehen alaiset oppivat oma-aloitteisiksi, koska esimies ei ole aina tavoitettavissa. Ongelmaksi koettiin etäesimiehen mahdollisuudet puuttua huonoon työilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Työntekijöiden täytyisi kehittyä kannustamaan toisiaan enemmän avoimeen keskusteluun.