Histologisen näytteen prosessi laboratoriossa -oppimateriaali
Karttunen, Kaisaleena (2013)
Karttunen, Kaisaleena
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710958
Tiivistelmä
Histologia eli kudosoppi tutkii kudosten rakenteita sekä toimintaa ja tutkimuksen apuna käytetään yleensä mikroskooppia ja kemiallisia menetelmiä. Preparoitu kudosnäyte laitetaan mahdollisimman nopeasti fiksointiaineeseen, joka estää kudoksen hajoamisen ja mätänemisen. Histologinen prosessi laboratoriossa alkaa näytteen kirjaamisella laboratoriossa käytettävään tietokantaan, josta näytteeseen saadaan yksilöivä tunniste. Fiksoinnin jälkeen näyte siirretään kudoskasetille ja laitetaan kudoskuljetukseen, jossa kudoksista poistetaan vesi ja rasva sekä imeytetään parafiinia. Sitten näyte valetaan parafiiniin, joka tukee näytettä leikkausvaiheessa. Näytteistä leikataan leikkeitä mikrotomilla, minkä jälkeen leike värjätään ja päällystetään.
Hematoksyliini-eosiini-värjäyksessä hapan eosiini väri värjää kudoksen emäksiset osat ja emäksinen hematoksyliini väri happamat osat. van Gieson on kollageenivärjäys ja Periodic acid Schiff värjää glykogeenit ja limat. Peruskudoksia ovat epiteeli-, lihas-, tuki- ja hermokudos. Tukikudoksiin kuuluvat rasva-, luu- ja rustokudos sekä varsinainen sidekudos. Kudokset muodostuvat soluista sekä solujen tuottamasta väliaineesta. Lisäksi veri sekä imuneste voidaan ajatella omaksi ryhmäkseen ja niiden erona muihin on liukoinen soluväliaine.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa oppimateriaali histologisesta prosessista, yleisimmistä värjäyksistä ja peruskudoksista Turun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmalle ja tämän oppimateriaalin tavoitteena on edistää tulevaisuudessa patologian kurssilla opiskelijoiden oppimista. Oppimateriaali koostuu teoriasta ja sitä havainnollistavista kuvista.
Hematoksyliini-eosiini-värjäyksessä hapan eosiini väri värjää kudoksen emäksiset osat ja emäksinen hematoksyliini väri happamat osat. van Gieson on kollageenivärjäys ja Periodic acid Schiff värjää glykogeenit ja limat. Peruskudoksia ovat epiteeli-, lihas-, tuki- ja hermokudos. Tukikudoksiin kuuluvat rasva-, luu- ja rustokudos sekä varsinainen sidekudos. Kudokset muodostuvat soluista sekä solujen tuottamasta väliaineesta. Lisäksi veri sekä imuneste voidaan ajatella omaksi ryhmäkseen ja niiden erona muihin on liukoinen soluväliaine.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa oppimateriaali histologisesta prosessista, yleisimmistä värjäyksistä ja peruskudoksista Turun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmalle ja tämän oppimateriaalin tavoitteena on edistää tulevaisuudessa patologian kurssilla opiskelijoiden oppimista. Oppimateriaali koostuu teoriasta ja sitä havainnollistavista kuvista.