Kokemuksia lasten varhaiskasvatussuunnitelmista kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa
Eskelinen, Marianna (2013)
Eskelinen, Marianna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710955
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millaiseksi lasten varhaiskasvatussuunnitelmat koetaan työtä ohjaavana tekijänä ja kuinka niitä käytetään osana toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Tutkimuksen aihe on lähtöisin Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäälliköiltä, jotka ovat tehtävänsä mukaisesti vastuussa pedagogisesta suunnittelusta. Täten he olivat kiinnostuneita siitä, millä tavoin lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ovat työyhteisöissä käytössä. Opinnäytetyön tavoitteena on saada työssä käytettävät hyvät käytännöt esille, jotta tieto niistä voidaan kaupungin toimesta siirtää eteenpäin myös muiden työntekijöiden käyttöön.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto tutkimukseen on kerätty haastattelemalla teemahaastattelun keinoin viittä lastentarhanopettajaa. Teemahaastattelu sopi menetelmänä tähän tutkimukseen hyvin, sillä sen avulla oli mahdollista saada haastateltavien kokemukset esiin parhaiten. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty haastattelurungon mukaista teemoittelua ja sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltavat kokivat tiedostavansa ja ottavansa huomioon lasten yksilöllisyyden varhaiskasvatussuunnitelmien myötä. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkistettiin vuoden varrella jonkin verran, mutta haastateltavat kokivat, että niin voisi tehdä enemmänkin. Varhaiskasvatussuunnitelman asema työtä ohjaavana tekijänä oli suurimmillaan erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla. Jatkossa voisikin olla hyvä tarkistella, kuinka suunnitelmat voitaisiin sitouttaa paremmin osaksi suunnitelmallista työtä kaikkien lasten kohdalla, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota havainnointiin, pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto tutkimukseen on kerätty haastattelemalla teemahaastattelun keinoin viittä lastentarhanopettajaa. Teemahaastattelu sopi menetelmänä tähän tutkimukseen hyvin, sillä sen avulla oli mahdollista saada haastateltavien kokemukset esiin parhaiten. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty haastattelurungon mukaista teemoittelua ja sisällönanalyysia.
Tutkimuksen tulosten mukaan haastateltavat kokivat tiedostavansa ja ottavansa huomioon lasten yksilöllisyyden varhaiskasvatussuunnitelmien myötä. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkistettiin vuoden varrella jonkin verran, mutta haastateltavat kokivat, että niin voisi tehdä enemmänkin. Varhaiskasvatussuunnitelman asema työtä ohjaavana tekijänä oli suurimmillaan erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla. Jatkossa voisikin olla hyvä tarkistella, kuinka suunnitelmat voitaisiin sitouttaa paremmin osaksi suunnitelmallista työtä kaikkien lasten kohdalla, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota havainnointiin, pedagogiseen dokumentointiin ja arviointiin.