Kohtaamisen jäljillä : kohtaamiskertomuksia sosiaali- ja terveysalalta
Karvonen, Annika (2013)
Karvonen, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052710917
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää kohtaamisen ilmenemistä sekä olemusta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus on aiheellinen, sillä usein asiakastilanteissa painotetaan kohtaamisen tärkeyttä samalla, kun käsitettä käytetään laveasti eri asiayhteyksissä. Tarkoituksena oli syventää ymmärrystä kohtaamisen monimuotoisuudesta etsimällä sekä tulkitsemalla kohtaamisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kirjoittamista kertomuksista työstä sekä työntekijänä olemisesta. Pyrin selvittämään, miten ja millaisilla kertomuksilla työntekijät rakentavat kohtaamista sekä mitä kertomusten kohtaamisissa tapahtuu.
Tutkimusaineistona käytin kolmesta eri kirjoituskilpailusta syntyneitä julkaisuja, joihin kuuluivat vuonna 1997 Stakesin julkaisema teos ”Tähtihetki työssäni” sekä vuosien 2008- 2009 Sosiaalitieto- sekä sen edeltäjän Sosiaaliturva-lehden verkkosivujulkaisut. Tutkimusmenetelmänä käytin kertomuksen analyysia soveltaen Labovin ja Waletzkyn rakennemallia rakentaen omaa tulkintaa kohtaamisesta syventäen lukutapaa sekä etsien aineistoa yhdistäviä ja erottavia tekijöitä.
Kertojat kertoivat kahdeksan erityyppistä kertomusta rakentaen kohtaamista joko aktiivisten prosessien tai aktiivisten sekä passiivisten hetkien kautta. Aktiivisissa kohtaamisissa tapahtui taistelua asiakkaan puolesta, kapinaa sekä uskallusta toimia poikkeavalla tavalla. Passiivinen kohtaaminen merkitsee kohtaamisen tilaa, tunnetta tai kokemusta, jossa voi tapahtua uuden oivaltamista tai tilannetajun syntyminen. Kohtaamisen tila on myös sitä, että sen aikana tapahtuu jotakin ennalta arvaamatonta, intuitiivista tai spontaania. Kohtaaminen voi myös tapahtua sattumalta tai se vaatii toteutuakseen oikeita tapahtumia tai toimintaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, jolloin kertomuksissa kuvatut tilanteet eivät synny vain työntekijän toiminnan, osaamisen tai ratkaisujen varassa.
Tutkimuksessa ilmeni, että kohtaaminen on paljon muutakin kuin tekniikka, vaadittu taito tai tavoite sen kiteytyessä tunteisiin, olotilaan tai kontrolloimattomaan sattumaan. Tutkimus avartaa sekä opiskelijoiden että opettajien ajattelutapaa tarkastella kohtaamista eri näkökulmista. Se tukee jokaisen omaa sisäistämistä sekä käsityksen rakentumista siitä, mitä kohtaaminen on ja kuinka se voidaan ymmärtää.
Tutkimusaineistona käytin kolmesta eri kirjoituskilpailusta syntyneitä julkaisuja, joihin kuuluivat vuonna 1997 Stakesin julkaisema teos ”Tähtihetki työssäni” sekä vuosien 2008- 2009 Sosiaalitieto- sekä sen edeltäjän Sosiaaliturva-lehden verkkosivujulkaisut. Tutkimusmenetelmänä käytin kertomuksen analyysia soveltaen Labovin ja Waletzkyn rakennemallia rakentaen omaa tulkintaa kohtaamisesta syventäen lukutapaa sekä etsien aineistoa yhdistäviä ja erottavia tekijöitä.
Kertojat kertoivat kahdeksan erityyppistä kertomusta rakentaen kohtaamista joko aktiivisten prosessien tai aktiivisten sekä passiivisten hetkien kautta. Aktiivisissa kohtaamisissa tapahtui taistelua asiakkaan puolesta, kapinaa sekä uskallusta toimia poikkeavalla tavalla. Passiivinen kohtaaminen merkitsee kohtaamisen tilaa, tunnetta tai kokemusta, jossa voi tapahtua uuden oivaltamista tai tilannetajun syntyminen. Kohtaamisen tila on myös sitä, että sen aikana tapahtuu jotakin ennalta arvaamatonta, intuitiivista tai spontaania. Kohtaaminen voi myös tapahtua sattumalta tai se vaatii toteutuakseen oikeita tapahtumia tai toimintaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, jolloin kertomuksissa kuvatut tilanteet eivät synny vain työntekijän toiminnan, osaamisen tai ratkaisujen varassa.
Tutkimuksessa ilmeni, että kohtaaminen on paljon muutakin kuin tekniikka, vaadittu taito tai tavoite sen kiteytyessä tunteisiin, olotilaan tai kontrolloimattomaan sattumaan. Tutkimus avartaa sekä opiskelijoiden että opettajien ajattelutapaa tarkastella kohtaamista eri näkökulmista. Se tukee jokaisen omaa sisäistämistä sekä käsityksen rakentumista siitä, mitä kohtaaminen on ja kuinka se voidaan ymmärtää.