Eettinen perusta Rauman kaupungin kotisairaalassa
Aronen, Mari (2013)
Aronen, Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052610780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052610780
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida kotisairaalan arvojen toteutumista käytännössä Rauman kaupungissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kotisairaalan henkilökunta ja potilaat arvioivat kaupungin sosiaali- ja terveystoimen arvojen toteutuvan kotisairaalan toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioinnin perusteella kehittää kotisairaalan toimintaa.
Opinnäytetyö toteutettiin monitahoarviointina. Avainryhmät muodostuivat kotisairaalan potilaista, henkilökunnasta ja esimiehistä. Monitahoarvioinnin tavoitteena tässä tutkimuksessa oli arvioida kotisairaalan arvojen toteutumista käytännössä Rauman kaupungissa. Arvioitava aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelujen teemat laadittiin sosiaali- ja terveystoimen arvoista, joita ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, osallistumisen edistäminen, yhteistyö, palveluiden järjestäminen sekä toisten arvostaminen.
Tutkimustulosten perusteella koti hoitopaikkana koettiin hyvänä ja miellyttävänä ympäristönä, vaikkakin potilaiden mielestä hoito ei ollut kotona yhtä hyvää kuin sairaalassa. Myös potilaiden päätöksenteko omasta hoidosta jäi vähäiselle eivätkä he tienneet omasta hoitosuunnitelmastaan. Hoitosuunnitelmia kaikista potilaista ei välttämättä laadita, riippuen potilaan hoitojaksosta ja sairaudesta. Yhteistyö omaisten kanssa nähtiin sujuvana, potilaat kokivat kontaktit omaisten kanssa jääneen lähinnä yleisen keskustelun tasolle. Henkilökunta koki epätasaisen vahvuuden heikentävän työyhteisön ilmapiiriä ja henkilökunnan ohjaamisen hiljaisina hetkinä muualle töihin aiheuttavan ylimääräistä stressiä. Muuten ilmapiiri arvioitiin avoimeksi ja tiiviiksi.
Tulevaisuudessa potilaan päätöksentekoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja hoitosuunnitelma pyrkiä tekemään yhdessä potilaan kanssa, jotta hoidon tarkoitus ja tavoitteet konkretisoituisivat paremmin potilaalle. Myös yhteistyötä omaisten kanssa tulisi kehittää, esimerkiksi pyytämällä omaisia olemaan paikalla ensimmäisen kotikäynnin yhteydessä, jolloin hoitosuunnitelmasta keskustellaan. Henkilökunnan epätasaista vahvuutta voisi paikata varahenkilön avulla, jonka toimipiste olisi pääsääntöisesti aina kotisairaalassa, ellei muualla tarvetta. Varahenkilö voisi hiljaisina hetkinä ohjautua muualle töihin, jolloin henkilökunta voisi jäädä omalle toimipisteelleen.
Opinnäytetyö toteutettiin monitahoarviointina. Avainryhmät muodostuivat kotisairaalan potilaista, henkilökunnasta ja esimiehistä. Monitahoarvioinnin tavoitteena tässä tutkimuksessa oli arvioida kotisairaalan arvojen toteutumista käytännössä Rauman kaupungissa. Arvioitava aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelujen teemat laadittiin sosiaali- ja terveystoimen arvoista, joita ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, osallistumisen edistäminen, yhteistyö, palveluiden järjestäminen sekä toisten arvostaminen.
Tutkimustulosten perusteella koti hoitopaikkana koettiin hyvänä ja miellyttävänä ympäristönä, vaikkakin potilaiden mielestä hoito ei ollut kotona yhtä hyvää kuin sairaalassa. Myös potilaiden päätöksenteko omasta hoidosta jäi vähäiselle eivätkä he tienneet omasta hoitosuunnitelmastaan. Hoitosuunnitelmia kaikista potilaista ei välttämättä laadita, riippuen potilaan hoitojaksosta ja sairaudesta. Yhteistyö omaisten kanssa nähtiin sujuvana, potilaat kokivat kontaktit omaisten kanssa jääneen lähinnä yleisen keskustelun tasolle. Henkilökunta koki epätasaisen vahvuuden heikentävän työyhteisön ilmapiiriä ja henkilökunnan ohjaamisen hiljaisina hetkinä muualle töihin aiheuttavan ylimääräistä stressiä. Muuten ilmapiiri arvioitiin avoimeksi ja tiiviiksi.
Tulevaisuudessa potilaan päätöksentekoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja hoitosuunnitelma pyrkiä tekemään yhdessä potilaan kanssa, jotta hoidon tarkoitus ja tavoitteet konkretisoituisivat paremmin potilaalle. Myös yhteistyötä omaisten kanssa tulisi kehittää, esimerkiksi pyytämällä omaisia olemaan paikalla ensimmäisen kotikäynnin yhteydessä, jolloin hoitosuunnitelmasta keskustellaan. Henkilökunnan epätasaista vahvuutta voisi paikata varahenkilön avulla, jonka toimipiste olisi pääsääntöisesti aina kotisairaalassa, ellei muualla tarvetta. Varahenkilö voisi hiljaisina hetkinä ohjautua muualle töihin, jolloin henkilökunta voisi jäädä omalle toimipisteelleen.