Osallisena Suomessa : kieli- ja kulttuuritietoista oppimisympäristöä vahvistamassa päiväkodissa
Vilen, Irina (2013)
Vilen, Irina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052510730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052510730
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy valtakunnalliseen Osallisena Suomessa -hankkeeseen, missä Vantaan osahankkeen tavoitteena on vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoista kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, tapahtuiko päiväkodin oppimisympäristössä muutosta, mikä tukee Suomi toisena kielenä opetusta ja kielen oppimista.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu varhaiskasvatuksen oppimisympäristöstä, tiedosta kielen oppimisesta, sekä päivähoidon merkityksestä alle kouluikäisen lapsen kotoutumisprosessissa. Aineisto hankittiin vertaishaastatteluilla, joihin osallistuivat kaikki päiväkodin kasvattajat toukokuussa 2012 ja joulukuussa 2012.
Oppimisympäristöä kartoitettiin ensin toukokuussa tehdyllä alkukartoituksella, jossa kasvattajat pohtivat oppimisympäristöä, sen merkitystä ja mistä se muodostuu. Alkukartoituksessa kasvattajat kuvailivat lisäksi sen hetkistä oppimisympäristöään nostaen siitä esiin kehittämisen kohteita. Joulukuussa tehdyn loppuhaastattelun teemat olivat samat kuin alkukartoituksen teemat. Vertaamalla alkukartoituksen tuloksia loppuhaastatteluun saatiin vastaus tutkimustehtävän kysymykseen: Tapahtuiko oppimisympäristössä muutosta kehittämistyön aikana?
Tulosten mukaan kasvattajien käsitys oppimisympäristöstä ja sen merkityksestä oli syventynyt ja sen äärelle pysähtyminen oli tuonut syvempää ymmärrystä oppimisympäristöstä. Jokaisessa päiväkotiryhmässä oppimisympäristön muutos tapahtui ryhmän omien tarpeiden pohjalta. Päiväkotiryhmien yhtenäisiksi kehittämisenkohteiksi muodostui ympäristön kuvittaminen ja kuvien käytön lisääminen toimintaan. Lasten käytössä olevien tavaroiden käytettävyyttä helpotettiin tuomalla ne paremmin esiin ja lasten saataville. Ryhmien huonekalujen järjestystä muutettiin niin, että lapsilla oli enemmän leikkitilaa ja leikkipisteitä sekä pienryhmätoimintaan ja sen toteuttamiseen kiinnitettiin huomiota. Päiväkodin oppimisympäristössä tapahtuneita muutoksia ja uusia toimintamalleja juurrutetaan arjen kasvatustyöhön kevään 2013 aikana ja tämän jälkeen voidaan arvioida niiden toimivuutta arjessa.
Työn teoreettinen viitekehys muodostuu varhaiskasvatuksen oppimisympäristöstä, tiedosta kielen oppimisesta, sekä päivähoidon merkityksestä alle kouluikäisen lapsen kotoutumisprosessissa. Aineisto hankittiin vertaishaastatteluilla, joihin osallistuivat kaikki päiväkodin kasvattajat toukokuussa 2012 ja joulukuussa 2012.
Oppimisympäristöä kartoitettiin ensin toukokuussa tehdyllä alkukartoituksella, jossa kasvattajat pohtivat oppimisympäristöä, sen merkitystä ja mistä se muodostuu. Alkukartoituksessa kasvattajat kuvailivat lisäksi sen hetkistä oppimisympäristöään nostaen siitä esiin kehittämisen kohteita. Joulukuussa tehdyn loppuhaastattelun teemat olivat samat kuin alkukartoituksen teemat. Vertaamalla alkukartoituksen tuloksia loppuhaastatteluun saatiin vastaus tutkimustehtävän kysymykseen: Tapahtuiko oppimisympäristössä muutosta kehittämistyön aikana?
Tulosten mukaan kasvattajien käsitys oppimisympäristöstä ja sen merkityksestä oli syventynyt ja sen äärelle pysähtyminen oli tuonut syvempää ymmärrystä oppimisympäristöstä. Jokaisessa päiväkotiryhmässä oppimisympäristön muutos tapahtui ryhmän omien tarpeiden pohjalta. Päiväkotiryhmien yhtenäisiksi kehittämisenkohteiksi muodostui ympäristön kuvittaminen ja kuvien käytön lisääminen toimintaan. Lasten käytössä olevien tavaroiden käytettävyyttä helpotettiin tuomalla ne paremmin esiin ja lasten saataville. Ryhmien huonekalujen järjestystä muutettiin niin, että lapsilla oli enemmän leikkitilaa ja leikkipisteitä sekä pienryhmätoimintaan ja sen toteuttamiseen kiinnitettiin huomiota. Päiväkodin oppimisympäristössä tapahtuneita muutoksia ja uusia toimintamalleja juurrutetaan arjen kasvatustyöhön kevään 2013 aikana ja tämän jälkeen voidaan arvioida niiden toimivuutta arjessa.