Kosteikon vaikutus maatalouden ravinnepäästöihin
Häkkinen, Lasse (2013)
Häkkinen, Lasse
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052410575
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on käsitelty kosteikkojen vaikutusta maatalouden ravinne- ja kiintoaine päästöihin. Työssä tehdyn tutkimuksen aikana kerättiin vesinäytteitä kolmelta eri kosteikolta Itä-Suomen alueelta. Tutkimus tehtiin neljän kuukauden aikana kesällä 2012. Tutkimuksen tavoitteena oli sel-vittää kosteikkojen kykyä sitoa maataloudesta aiheutuvia ravinnepäästöjä. Kosteikkotutkimus on yksi osa RAE-hanketta, joka tähtää tehokkaampaan maatalouden ravinteiden kierrättämiseen ym-päristöystävällisesti.
Tutkittavat kosteikot sijaitsivat Polvijärvellä, Pieksämäellä ja Iisalmessa. Näytteitä kerättiin aluksi kerran viikossa ja loppukesästä kerran kahdessa viikossa. Näytepisteet valittiin siten, että näytteitä on vedestä, joka virtaa kosteikkoon ja vedestä, joka virtaa ulos kosteikosta. Kosteikkokohteista kerätyt vesinäytteet kuljetettiin laboratorioon Kuopioon tutkimuksia varten. Näytteistä tutkittiin niiden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Näin saatiin selville kuinka suuren osan jäteveden sisältämistä ravinteista kosteikko pystyy sitomaan.
Tutkimuksessa oli useita haasteita: Suurin haaste oli näytteiden tumma väri. Väri haittasi spektro-fotometristen analyysien tekemistä. Toinen suuri haaste oli poikkeukselliset sääolosuhteet. Rankat sateet ja pitkät kuivakaudet haittasivat kosteikkojen toimintaa. Tuloksia tarkastemalla todettiin kos-teikoilla olevan pidättävä vaikutus maatalouden hulevesiin. Kaikissa kolmessa kosteikkokohteessa vedessä on vähemmän ravinteita sen poistuessa kosteikosta kuin sinne mennessä.
Tutkittavat kosteikot sijaitsivat Polvijärvellä, Pieksämäellä ja Iisalmessa. Näytteitä kerättiin aluksi kerran viikossa ja loppukesästä kerran kahdessa viikossa. Näytepisteet valittiin siten, että näytteitä on vedestä, joka virtaa kosteikkoon ja vedestä, joka virtaa ulos kosteikosta. Kosteikkokohteista kerätyt vesinäytteet kuljetettiin laboratorioon Kuopioon tutkimuksia varten. Näytteistä tutkittiin niiden ravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Näin saatiin selville kuinka suuren osan jäteveden sisältämistä ravinteista kosteikko pystyy sitomaan.
Tutkimuksessa oli useita haasteita: Suurin haaste oli näytteiden tumma väri. Väri haittasi spektro-fotometristen analyysien tekemistä. Toinen suuri haaste oli poikkeukselliset sääolosuhteet. Rankat sateet ja pitkät kuivakaudet haittasivat kosteikkojen toimintaa. Tuloksia tarkastemalla todettiin kos-teikoilla olevan pidättävä vaikutus maatalouden hulevesiin. Kaikissa kolmessa kosteikkokohteessa vedessä on vähemmän ravinteita sen poistuessa kosteikosta kuin sinne mennessä.