Naamataulu : keraaminen yhteisteos Käpylän lippakioskilla
Vihermalmi, Topi (2013)
Vihermalmi, Topi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310522
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehtiin keraaminen yhteisteos Helsingin Käpylän lippakioskilla.Taulun tekemiseen rohkaistiin lähes kaikkia ohikulkijoita kolmen viikon ajan, niin lapsia kuin aikuisiakin. Osallistujat saivat käsiinsä palan savea, josta heitä pyydettiin muotoilemaan kasvot. Kasvoista tehtiin yhtenäinen taulu, joka kiinnitettiin koristamaan kioskin seinää.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiokulttuuriseen innostamiseen ja yhteisötaiteeseen. Tavoitteena oli antaa ihmisille heitä yhdistävää luovaa tekemistä ja saada valmiiksi yhteinen teos. Toisena tavoitteena oli saada ihmiset osallistumaan ja tuottaa heille positiivisia elämyksiä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä ja osallistuvaa havainnointia. Myös valokuvaus oli tärkeä havainnoinnin väline. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkastellen tutkimuskysymystä ”ilahduttaako luova tekeminen ihmisiä?”
Tutkimustulosten mukaan Naamataulun tekeminen ilahdutti suurinta osaa osallistujista ja lukuisat heistä nauttivat saven muovailusta. Tekeminen osoittautui joidenkin mielestä myös terapeuttiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keraamisen yhteisteoksen tekeminen sai monia ihmisiä liikkeelle ja mahdollisti heille tilanteen tavata muita oman yhteisönsä jäseniä. Opinnäytetyö tuottaa perusteluja sille, että tämäntyyppinen toiminta on sekä sosiokulttuurista innostamista että yhteisötaidetta ja se ilahduttaa ihmisiä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu sosiokulttuuriseen innostamiseen ja yhteisötaiteeseen. Tavoitteena oli antaa ihmisille heitä yhdistävää luovaa tekemistä ja saada valmiiksi yhteinen teos. Toisena tavoitteena oli saada ihmiset osallistumaan ja tuottaa heille positiivisia elämyksiä.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä ja osallistuvaa havainnointia. Myös valokuvaus oli tärkeä havainnoinnin väline. Tutkimusaineisto analysoitiin tarkastellen tutkimuskysymystä ”ilahduttaako luova tekeminen ihmisiä?”
Tutkimustulosten mukaan Naamataulun tekeminen ilahdutti suurinta osaa osallistujista ja lukuisat heistä nauttivat saven muovailusta. Tekeminen osoittautui joidenkin mielestä myös terapeuttiseksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että keraamisen yhteisteoksen tekeminen sai monia ihmisiä liikkeelle ja mahdollisti heille tilanteen tavata muita oman yhteisönsä jäseniä. Opinnäytetyö tuottaa perusteluja sille, että tämäntyyppinen toiminta on sekä sosiokulttuurista innostamista että yhteisötaidetta ja se ilahduttaa ihmisiä.