Kieli rullalle : Kielellisen kehityksen tukeminen päiväkodin pienryhmätoiminnassa
Orava, Tiia (2013)
Orava, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310513
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön aihe tuli suoraan päiväkodin työntekijöiltä. Tarkoituksena oli liittää kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa päiväkodissa tapahtuvaan pienryhmätoimintaan. Opinnäytetyö piti sisällään kuusi erilaista toimintakertaa, jotka tapahtuivat kunnallisessa päiväkodissa Nurmijärvellä.
Opinnäytetyösuunnitelma esiteltiin toukokuussa 2012, tutkimuslupa kunnalta saatiin tammikuussa 2013 ja toiminnalliset osuudet suoritettiin maaliskuussa 2013. Toimintakertojen pitäminen oli intensiivistä ja kaikki kuusi toimintakertaa olivat jaettu kolmelle viikolle. Toimintakerrat koostuivat kädentaidoista, liikunnasta ja satuhetkistä. Lapset olivat iältään 3-6-vuotiaita ja heitä oli pienryhmässä yhteensä seitsemän. Lasten ikäjakauma oli hyvin haasteellinen.
Opinnäytetyön tavoitteina oli, että lasten oppiminen tapahtuu leikin kautta. Työntekijät voivat ottaa käyttöönsä jo valmiiksi kielellisen kehityksen tukemiseen suunnitellun toiminnallisen paketin, jota voi muokata omiin käyttötarkoituksiinsa. Toiminnoissa käytettiin jonkin verran myös PCS-kuvia. Kuvat auttavat lapsia, joilla on vaikeuksia kielellisessä kehityksessä.
Pienryhmän lastentarhanopettaja osallistui mukaan toimintakerroille ja arvioi toimintaa lomakkeen avulla. Opiskelija itse piti omaa oppimispäiväkirjaa, johon kirjasi jokaiselta kerralta havaintoja ja omia ajatuksiaan. Myös lapset saivat antaa toimintakertojen jälkeen palautetta siitä, mikä oli ollut kivaa ja mikä ei ollut niin kivaa. Näiden kolmen arvioinnin ja palautteen kannalta tutkittiin tavoitteiden toteutumista ja havaintojen liittymistä teoriaan.
Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa tarkasteltiin varhaiskasvatusta, 3-6-vuotiaiden lasten kielellistä kehitystä, kielellisiä vaikeuksia, kielellisen kehityksen tukemista ja pienryhmäpedagogiikkaa. Näitä teoreettisia tietoja käytettiin hyväksi toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyö oli haastava, koska suunnittelu ja toimintakerroilla käytettävän materiaalin työstäminen tehtiin yksin. Kirjoitusprosessissa piti huomioida tarkkaan lasten ja työntekijöiden yksityisyys ja jättää kaikki tunnistettavat piirteet opinnäytetyön ulkopuolelle. Opinnäytetyössä tärkeää oli kokeilla uusia asioita ja pohtia, miksi jokin asia epäonnistui.
Opinnäytetyösuunnitelma esiteltiin toukokuussa 2012, tutkimuslupa kunnalta saatiin tammikuussa 2013 ja toiminnalliset osuudet suoritettiin maaliskuussa 2013. Toimintakertojen pitäminen oli intensiivistä ja kaikki kuusi toimintakertaa olivat jaettu kolmelle viikolle. Toimintakerrat koostuivat kädentaidoista, liikunnasta ja satuhetkistä. Lapset olivat iältään 3-6-vuotiaita ja heitä oli pienryhmässä yhteensä seitsemän. Lasten ikäjakauma oli hyvin haasteellinen.
Opinnäytetyön tavoitteina oli, että lasten oppiminen tapahtuu leikin kautta. Työntekijät voivat ottaa käyttöönsä jo valmiiksi kielellisen kehityksen tukemiseen suunnitellun toiminnallisen paketin, jota voi muokata omiin käyttötarkoituksiinsa. Toiminnoissa käytettiin jonkin verran myös PCS-kuvia. Kuvat auttavat lapsia, joilla on vaikeuksia kielellisessä kehityksessä.
Pienryhmän lastentarhanopettaja osallistui mukaan toimintakerroille ja arvioi toimintaa lomakkeen avulla. Opiskelija itse piti omaa oppimispäiväkirjaa, johon kirjasi jokaiselta kerralta havaintoja ja omia ajatuksiaan. Myös lapset saivat antaa toimintakertojen jälkeen palautetta siitä, mikä oli ollut kivaa ja mikä ei ollut niin kivaa. Näiden kolmen arvioinnin ja palautteen kannalta tutkittiin tavoitteiden toteutumista ja havaintojen liittymistä teoriaan.
Opinnäytetyön teoreettisissa lähtökohdissa tarkasteltiin varhaiskasvatusta, 3-6-vuotiaiden lasten kielellistä kehitystä, kielellisiä vaikeuksia, kielellisen kehityksen tukemista ja pienryhmäpedagogiikkaa. Näitä teoreettisia tietoja käytettiin hyväksi toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyö oli haastava, koska suunnittelu ja toimintakerroilla käytettävän materiaalin työstäminen tehtiin yksin. Kirjoitusprosessissa piti huomioida tarkkaan lasten ja työntekijöiden yksityisyys ja jättää kaikki tunnistettavat piirteet opinnäytetyön ulkopuolelle. Opinnäytetyössä tärkeää oli kokeilla uusia asioita ja pohtia, miksi jokin asia epäonnistui.