Nuorten kokemuksia ravitsemuksesta ja ravitsemukseen liittyvistä ongelmista sekä ratkaisuista
Kemppainen, Piretta; Kallioinen, Marjo (2013)
Kemppainen, Piretta
Kallioinen, Marjo
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310472
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310472
Tiivistelmä
Syömishäiriöt ovat hyvinvointivaltioissa kasvavassa määrin. Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia, joissa kroonistumisen riski ja kuolleisuus ovat edelleen suuria. Syömishäiriöihin ei ole vielä käytössä riittävän hyviä ennaltaehkäisykeinoja. Syömishäiriöiden riskitekijöiden tunnistaminen auttaa ennaltaehkäisemään häiriöitä, jolloin esimerkiksi nuorten kanssa työskentelevillä on tärkeää oppia tuntemaan häiriöiden luonnetta sekä tunnistamaan niiden syntymiseen vaikuttavia riskitekijöitä. Erilaisten tukitoimien ja riittävän tiedon perusteella pystytään ehkäisemään häiriöitä ja/tai vaikuttamaan nopeasti sairauden kulkuun ja parempaan ennusteeseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorten kokemuksia normaalista ravitsemuksesta ja ravitsemukseen liittyvistä ratkaisuista. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ravitsemuksesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista nuorten itsensä määrittelemänä. Opinnäytetyön näkökulmana on ennaltaehkäisy. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tiedonantajina toimi yksi yläkoululainen luokka ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui neljä pääluokkaa, jotka olivat ravitsemuksen merkitys ja ravitsemuksesta huolehtiminen, vähäisen syömisen seuraukset, vähäisen syömisen taustatekijät sekä avun hakeminen. Tuloksissa kävi ilmi, että nuoret ovat tietoisia hyvästä ravitsemuksesta sekä heillä on tietoa, kuinka huolehtia omasta ravitsemuksestaan ja mitä vähäinen syöminen voi aikaansaada. Nuoret tunnistivat monia erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vähäiseen syömiseen, kuten esimerkiksi kaveripiirin ja kauneusihanteiden vaikutus itsetuntoon, ja sitä kautta ravitsemukseen. Nuorilla on käytössä eri ongelmanratkaisukeinoja ja heillä on tiedossa, että mistä voi tarvittaessa hakea apua.
Opinnäytetyöstä on hyötyä kaikille sosiaali- ja terveysalalla toimiville ammattilaisille. Tutkimus tuo esille nuorten omaa ajatusmaailmaa ravitsemuksesta ja syömishäiriöiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia nuorten mielipiteitä siitä, mitkä keinot olisivat tehokkaita tiedon jakamiseen syömishäiriöistä ja ennaltaehkäisemään niitä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata nuorten kokemuksia normaalista ravitsemuksesta ja ravitsemukseen liittyvistä ratkaisuista. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ravitsemuksesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista nuorten itsensä määrittelemänä. Opinnäytetyön näkökulmana on ennaltaehkäisy. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tiedonantajina toimi yksi yläkoululainen luokka ja tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustuloksiksi muodostui neljä pääluokkaa, jotka olivat ravitsemuksen merkitys ja ravitsemuksesta huolehtiminen, vähäisen syömisen seuraukset, vähäisen syömisen taustatekijät sekä avun hakeminen. Tuloksissa kävi ilmi, että nuoret ovat tietoisia hyvästä ravitsemuksesta sekä heillä on tietoa, kuinka huolehtia omasta ravitsemuksestaan ja mitä vähäinen syöminen voi aikaansaada. Nuoret tunnistivat monia erilaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vähäiseen syömiseen, kuten esimerkiksi kaveripiirin ja kauneusihanteiden vaikutus itsetuntoon, ja sitä kautta ravitsemukseen. Nuorilla on käytössä eri ongelmanratkaisukeinoja ja heillä on tiedossa, että mistä voi tarvittaessa hakea apua.
Opinnäytetyöstä on hyötyä kaikille sosiaali- ja terveysalalla toimiville ammattilaisille. Tutkimus tuo esille nuorten omaa ajatusmaailmaa ravitsemuksesta ja syömishäiriöiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia nuorten mielipiteitä siitä, mitkä keinot olisivat tehokkaita tiedon jakamiseen syömishäiriöistä ja ennaltaehkäisemään niitä.