PÄIJÄT-HÄMEEN VAKUUTUSPIIRISSÄ OLLEIDEN KELAN TOIMISTOJEN LAKKAUTTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMIHENKILÖIDEN TYÖHYVINVOINTIIN
Pyykkö, Jarna (2013)
Pyykkö, Jarna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310461
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Sosionomi
PYYKKÖ, JARNA Päijät-Hämeen vakuutuspiirissä olleiden Kelan toimistojen lakkauttamisen vaikutukset toimihenkilöiden työhyvinvointiin
Opinnäytetyö 42 sivua + 1 liitesivu
Työn ohjaaja Lehtori Ari Vesanen
Toimeksiantaja Kela, Päijät-Hämeen vakuutuspiiri
Maaliskuu 2013
Avainsanat muutokset, toimistojen lakkauttamisen merkitys, työhyvinvointi
2000-luvulla valtionhallinnossa on ollut trendinä suurten tulosyksiköiden kehittäminen ja alueellistaminen. Kansaneläkelaitoksen organisaatio on ollut valtion yleisen suuntaviivan mukaisesti voimakkaassa uudistuksen pyörteessä. Palveluverkkouudistuksen (PAVE) tarkoituksena on ollut toimistoverkon maanlaajuinen transformaatio. Organisaatioiden muutoksella on yleensä vaikutusta yksilöiden työhyvinvointiin.
Tämän työn tarkoituksena on tutkia Päijät-Hämeen vakuutuspiirin pienten toimistojen lakkauttamisen vaikutuksia lakkautettujen toimistojen toimihenkilöiden työhyvinvointiin, mistä muodostui myös tutkimuksen päätutkimuskysymys. Tässä työssä perehdyttiin työhyvinvoinnin käsitteeseen ja muutoksien vaikutuksesta yksilötasolla. Tämän lisäksi tässä työssä perehdyttiin teoriaksi valittuun Maslow`n tarvehierarkiaan, joka toimi teoreettisena pohjana tutkimuskyselylle. Tutkimuskysely toteutettiin 2012 syksyllä vakuutuspiirissä työskenteleville henkilöille, jotka olivat muutoksen kohteina. Vastaajia oli kaikkiaan 11.
Työn merkittävimpänä tuloksena voidaan todeta, että yksilöt kokivat suurimman muu-toksen tapahtuneen psykofyysisellä osa-alueella. Pidentyneet työmatkat ja vapaa-ajan huomattava väheneminen on koettu heikentäneen fyysistä toimintakykyä. Pienissä toimistoissa koettiin olleen parempi me-henki, koska ihmiset tunsivat toisensa ja esi-miehet joutuivat sitoutumaan paremmin pienen ryhmän toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Työn pysyvyys lakkautuksista huolimatta koettiin erittäin positiivisena työ-hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Suurten toimistojen hyvänä puolena voidaan pitää asiantuntijaverkostoa ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäväkenttään.
Tuloksilla kyettiin osoittamaan hyvin toimihenkilöiden työhyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia, mutta tulosten yleistettävyyttä tulee tarkastella kriittisesti pienestä koh-deryhmästä ja työhyvinvoinnin käsitteistön vaikeudesta johtuen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden jatkosuunnitteluprosesseissa.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Sosionomi
PYYKKÖ, JARNA Päijät-Hämeen vakuutuspiirissä olleiden Kelan toimistojen lakkauttamisen vaikutukset toimihenkilöiden työhyvinvointiin
Opinnäytetyö 42 sivua + 1 liitesivu
Työn ohjaaja Lehtori Ari Vesanen
Toimeksiantaja Kela, Päijät-Hämeen vakuutuspiiri
Maaliskuu 2013
Avainsanat muutokset, toimistojen lakkauttamisen merkitys, työhyvinvointi
2000-luvulla valtionhallinnossa on ollut trendinä suurten tulosyksiköiden kehittäminen ja alueellistaminen. Kansaneläkelaitoksen organisaatio on ollut valtion yleisen suuntaviivan mukaisesti voimakkaassa uudistuksen pyörteessä. Palveluverkkouudistuksen (PAVE) tarkoituksena on ollut toimistoverkon maanlaajuinen transformaatio. Organisaatioiden muutoksella on yleensä vaikutusta yksilöiden työhyvinvointiin.
Tämän työn tarkoituksena on tutkia Päijät-Hämeen vakuutuspiirin pienten toimistojen lakkauttamisen vaikutuksia lakkautettujen toimistojen toimihenkilöiden työhyvinvointiin, mistä muodostui myös tutkimuksen päätutkimuskysymys. Tässä työssä perehdyttiin työhyvinvoinnin käsitteeseen ja muutoksien vaikutuksesta yksilötasolla. Tämän lisäksi tässä työssä perehdyttiin teoriaksi valittuun Maslow`n tarvehierarkiaan, joka toimi teoreettisena pohjana tutkimuskyselylle. Tutkimuskysely toteutettiin 2012 syksyllä vakuutuspiirissä työskenteleville henkilöille, jotka olivat muutoksen kohteina. Vastaajia oli kaikkiaan 11.
Työn merkittävimpänä tuloksena voidaan todeta, että yksilöt kokivat suurimman muu-toksen tapahtuneen psykofyysisellä osa-alueella. Pidentyneet työmatkat ja vapaa-ajan huomattava väheneminen on koettu heikentäneen fyysistä toimintakykyä. Pienissä toimistoissa koettiin olleen parempi me-henki, koska ihmiset tunsivat toisensa ja esi-miehet joutuivat sitoutumaan paremmin pienen ryhmän toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Työn pysyvyys lakkautuksista huolimatta koettiin erittäin positiivisena työ-hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Suurten toimistojen hyvänä puolena voidaan pitää asiantuntijaverkostoa ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäväkenttään.
Tuloksilla kyettiin osoittamaan hyvin toimihenkilöiden työhyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia, mutta tulosten yleistettävyyttä tulee tarkastella kriittisesti pienestä koh-deryhmästä ja työhyvinvoinnin käsitteistön vaikeudesta johtuen. Työn tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden jatkosuunnitteluprosesseissa.