Ruustinna Nora Pöyhösen potretti : 120 vuotta keittokoulua Haapavedellä
Majava, Liisa (2013)
Majava, Liisa
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310409
Tiivistelmä
Ruustinna Nora Pöyhösen (1849–1938) aikana pyrittiin parantamaan kansanterveyttä sekä naisten asemaa valistuksen ja koulutuksen avulla. Oman elämätyönsä Nora Pöyhönen teki Haapavedellä perustettuaan vuonna 1892 kasvitarha- ja keittokoulun, jossa opittiin valmistamaan ruoaksi omassa maassa kasvatettuja kasviksia. Ruustinna ymmärsi, että koulutuksen avulla voitiin herättää maaseudun naiset huomaamaan omat mahdollisuutensa perheen elämänlaadun kohottajana.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Nora Pöyhösen henkilökuvaa elämäntehtävän kuvaamisen ohessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja aineistolähtöinen lähestymistapa. Tärkeimpänä tutkimusaineistona olivat yksityiset ja julkiset arkistot sekä kirjallisuus. Aineisto tiivistettiin sisällönanalyysilla, ja tulkintaan pyrittiin tulokseksi saatujen olennaisten seikkojen kautta.
Sanomalehdet kirjoittivat Nora Pöyhösestä uranuurtajana ja väittivät, ettei samanlaista koulutusta ollut muualla Suomessa. Helsingin kasvatusopillinen keittokoulu oli perustettu 1891, ja vuonna 1892 aloittivat Tampereen ja Kuopion talouskoulut. Näiden koulujen pääasiallinen tarkoitus oli keittotaidon opettaminen. Ensimmäinen varsinainen emäntäkoulu, jonka ohjelmassa oli myös maatalous, aloitti toiminnan Orimattilassa 1893. Mallia suomalaiseen koulutukseen haettiin erityisesti Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Ensimmäinen suomalainen kotitalousopettaja valmistui Glasgowissa 1890.
Nora Pöyhönen hankki tietoa ja koulutti itseään aktiivisesti. Hänen toimintansa tuli tunnetuksi, ja hänet kutsuttiin jäseneksi kotitalouskomiteaan vuosiksi 1908–1914. Komitean tehtävä oli laatia ehdotus kotitalousopetuksen yhtenäistämiseksi maassa.
Ruoan ja terveyden yhteys, lähiruoka ja erilaiset kasvisruokavaliot kiinnostavat ihmisiä tänäkin päivänä. Mielenkiintoinen koulutus olisi lukuvuoden kestävä käytännöllinen kotitalouskoulu, yhdistetty kasvitarha- ja talouskoulu, johon sisältyisi puutarhapäiviä kesäaikaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Nora Pöyhösen henkilökuvaa elämäntehtävän kuvaamisen ohessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja aineistolähtöinen lähestymistapa. Tärkeimpänä tutkimusaineistona olivat yksityiset ja julkiset arkistot sekä kirjallisuus. Aineisto tiivistettiin sisällönanalyysilla, ja tulkintaan pyrittiin tulokseksi saatujen olennaisten seikkojen kautta.
Sanomalehdet kirjoittivat Nora Pöyhösestä uranuurtajana ja väittivät, ettei samanlaista koulutusta ollut muualla Suomessa. Helsingin kasvatusopillinen keittokoulu oli perustettu 1891, ja vuonna 1892 aloittivat Tampereen ja Kuopion talouskoulut. Näiden koulujen pääasiallinen tarkoitus oli keittotaidon opettaminen. Ensimmäinen varsinainen emäntäkoulu, jonka ohjelmassa oli myös maatalous, aloitti toiminnan Orimattilassa 1893. Mallia suomalaiseen koulutukseen haettiin erityisesti Ruotsista ja Iso-Britanniasta. Ensimmäinen suomalainen kotitalousopettaja valmistui Glasgowissa 1890.
Nora Pöyhönen hankki tietoa ja koulutti itseään aktiivisesti. Hänen toimintansa tuli tunnetuksi, ja hänet kutsuttiin jäseneksi kotitalouskomiteaan vuosiksi 1908–1914. Komitean tehtävä oli laatia ehdotus kotitalousopetuksen yhtenäistämiseksi maassa.
Ruoan ja terveyden yhteys, lähiruoka ja erilaiset kasvisruokavaliot kiinnostavat ihmisiä tänäkin päivänä. Mielenkiintoinen koulutus olisi lukuvuoden kestävä käytännöllinen kotitalouskoulu, yhdistetty kasvitarha- ja talouskoulu, johon sisältyisi puutarhapäiviä kesäaikaan.