Kokemusta kartoittamassa : Musiikkifilosofinen lähestyminen improvisaatioon ja sen opettamiseen klassisessa musiikissa
Syrjäläinen, Anni (2013)
Syrjäläinen, Anni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310395
Tiivistelmä
Improvisaatio on noussut viime vuosien aikana pitkän tauon jälkeen kiinnostuksen kohteeksi klassisessa musiikissa ja sen opetuksessa. Improvisoinnin taidon opetuksen on nähty monipuolistavan musiikkikoulutusta, joka on pitkään nojannut sävellettyjen teosten harjoittamiseen ja esittämiseen. Vaikka improvisaation ja sen opettamisen merkitys nähdään nykyisin aiempaa tärkeämpänä osana klassisen musiikin koulutusta, ei sitä ole kuitenkaan paikannettu selkeästi osana musiikkikasvatusfilosofista keskustelua.
Tarkastelen opinnäytetyössäni sitä, miten improvisaatio paikantuu niin sanotussa kokemukseen perustuvassa musiikkikasvatusfilosofisessa keskustelussa. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat yhtäältä yhdysvaltalaisen musiikkifilosofin Bennet Reimerin näkemykset musiikista esteettisiin kokemuksiin perustuvana sekä John Deweyn pragmaattista filosofiaa edustaviin näkemyksiin taiteesta kokemuksena (art as experience).
Pohdin opinnäytetyössäni tarkemmin improvisoidun musiikin olemusta ja sen suhdetta sävellettyyn musiikkiin neljän eri teeman kautta. Käytän teemoista käytyä keskustelua väylänä Reimerin ja Deweyn filosofisiin näkemyksiin ja pohdin sitä, miten ajattelijoiden näkemykset näiden teemojen osalta vertautuvat toisiinsa. Samalla tarkastelen sitä, miten improvisointi ja sen merkitys voidaan hahmottaa Reimerin ja Deweyn näkemysten valossa. Teemojen esilletuonnissa hyödynnän esimerkkejä improvisoinnin opetuksessa käytetyistä
opetusmenetelmistä.
Molempien ajattelijoiden näkemyksissä taide palautetaan viime kädessä kokemukseen,mutta kokemuksen luonne näyttäytyy eri tavoin. Näin myös improvisaation merkitys ja luonne voidaan nähdä näkemyksissä erilaisena. Reimerin esteettisessä musiikkikasvatusfilosofiassa kokemus ymmärretään lähinnä yksilön ja musiikkiteoksen välisenä tapahtumana. Dewey sen sijaan tutkii kokemusta subjektin ja eri asioiden kohtaamisina, sosiaalisen ympäristön ja yhteisön lävistämänä.
Tarkastelen opinnäytetyössäni sitä, miten improvisaatio paikantuu niin sanotussa kokemukseen perustuvassa musiikkikasvatusfilosofisessa keskustelussa. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat yhtäältä yhdysvaltalaisen musiikkifilosofin Bennet Reimerin näkemykset musiikista esteettisiin kokemuksiin perustuvana sekä John Deweyn pragmaattista filosofiaa edustaviin näkemyksiin taiteesta kokemuksena (art as experience).
Pohdin opinnäytetyössäni tarkemmin improvisoidun musiikin olemusta ja sen suhdetta sävellettyyn musiikkiin neljän eri teeman kautta. Käytän teemoista käytyä keskustelua väylänä Reimerin ja Deweyn filosofisiin näkemyksiin ja pohdin sitä, miten ajattelijoiden näkemykset näiden teemojen osalta vertautuvat toisiinsa. Samalla tarkastelen sitä, miten improvisointi ja sen merkitys voidaan hahmottaa Reimerin ja Deweyn näkemysten valossa. Teemojen esilletuonnissa hyödynnän esimerkkejä improvisoinnin opetuksessa käytetyistä
opetusmenetelmistä.
Molempien ajattelijoiden näkemyksissä taide palautetaan viime kädessä kokemukseen,mutta kokemuksen luonne näyttäytyy eri tavoin. Näin myös improvisaation merkitys ja luonne voidaan nähdä näkemyksissä erilaisena. Reimerin esteettisessä musiikkikasvatusfilosofiassa kokemus ymmärretään lähinnä yksilön ja musiikkiteoksen välisenä tapahtumana. Dewey sen sijaan tutkii kokemusta subjektin ja eri asioiden kohtaamisina, sosiaalisen ympäristön ja yhteisön lävistämänä.