Asiakaslähtöisyys opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa : "Ei vain buranaa ja laihdutusmääräyksiä."
Palomäki, Nina (2013)
Palomäki, Nina
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052310314
Tiivistelmä
Opiskeluterveydenhuollon toimintaa ohjaavat terveydenhuoltolaki ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (A380/ 2009.) Asetuksen tavoitteena on tasavertaisten ja riittävien palveluiden turvaaminen opiskelijoille sekä opiskelijoiden terveyden edistäminen yksilöllisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytäntöjen kehittäminen asiakaslähtöisesti. Tavoitteena oli selvittää toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilta nuorilta, millainen heidän mielestään on hyvä terveystarkastus. Tavoitteena oli myös osallistaa Seinäjoen kaupungin opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä mukaan tähän prosessiin. Opinnäytetyössä sovelsin Bikva-menetelmää. Opinnäytetyön tiedonkeruu tapahtui ensimmäisessä vaiheessa opiskelijoilta. Kahden ryhmän opiskelijat (n=28) kirjoittivat essee-kirjoitelman. He olivat nykyisten opintojensa aikana osallistuneet sekä terveyden-hoitajan että lääkärin tekemään terveystarkastukseen. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa tiedonkeruu kohdistui opiskeluterveydenhuollon työntekijöihin (n=8) fo-kusryhmähaastattelun ja kirjoitelmien muodossa.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat pitävät terveystarkastuksia tärkeinä. Ne nähtiin keinona saada palautetta juuri omasta terveydestä sekä varmuutta, että kaikki on hyvin. Terveystarkastuksessa, kuten kaikessa opiskeluterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa, tulee opiskelijoiden mielestä korostua yksilöllinen kohtaaminen, oikea-aikaisuus ja luottamuksellinen ilmapiiri. Opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden ammattitaito, hyvä työmotivaatio ja aito kiinnostus opiskelijan asioihin koros-tuivat opiskelijoiden essee-kirjoitelmissa. Työntekijät näkivät terveystarkastuksissa opiskelijoita enemmän erilaisia tasoja. Terveystarkastusten koettiin antavan laajempaakin tietoa kuin vain yksilöön kohdistuvaa tietoa. Johtopäätöksenä voidaan tulosten pohjalta todeta, että asiakaslähtöisten työtapojen kehittäminen vaatii organisaatiossa pysyviä rakenteita, terveyden edistämisen teema-alueita tulisi pystyä määrittelemään asiakaslähtöisesti ja terveystarkastuksia ei voi kehittää irrallaan muusta opiskeluterveydenhuollosta. Asiakaslähtöisen työtavan toteuttamiseen tarvitaan koulutusta ja organisaation johdolta edellytyksiä.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuskäytäntöjen kehittäminen asiakaslähtöisesti. Tavoitteena oli selvittää toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilta nuorilta, millainen heidän mielestään on hyvä terveystarkastus. Tavoitteena oli myös osallistaa Seinäjoen kaupungin opiskeluterveydenhuollon työntekijöitä mukaan tähän prosessiin. Opinnäytetyössä sovelsin Bikva-menetelmää. Opinnäytetyön tiedonkeruu tapahtui ensimmäisessä vaiheessa opiskelijoilta. Kahden ryhmän opiskelijat (n=28) kirjoittivat essee-kirjoitelman. He olivat nykyisten opintojensa aikana osallistuneet sekä terveyden-hoitajan että lääkärin tekemään terveystarkastukseen. Opinnäytetyön toisessa vaiheessa tiedonkeruu kohdistui opiskeluterveydenhuollon työntekijöihin (n=8) fo-kusryhmähaastattelun ja kirjoitelmien muodossa.
Tulokset osoittivat, että opiskelijat pitävät terveystarkastuksia tärkeinä. Ne nähtiin keinona saada palautetta juuri omasta terveydestä sekä varmuutta, että kaikki on hyvin. Terveystarkastuksessa, kuten kaikessa opiskeluterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa, tulee opiskelijoiden mielestä korostua yksilöllinen kohtaaminen, oikea-aikaisuus ja luottamuksellinen ilmapiiri. Opiskeluterveydenhuollon työntekijöiden ammattitaito, hyvä työmotivaatio ja aito kiinnostus opiskelijan asioihin koros-tuivat opiskelijoiden essee-kirjoitelmissa. Työntekijät näkivät terveystarkastuksissa opiskelijoita enemmän erilaisia tasoja. Terveystarkastusten koettiin antavan laajempaakin tietoa kuin vain yksilöön kohdistuvaa tietoa. Johtopäätöksenä voidaan tulosten pohjalta todeta, että asiakaslähtöisten työtapojen kehittäminen vaatii organisaatiossa pysyviä rakenteita, terveyden edistämisen teema-alueita tulisi pystyä määrittelemään asiakaslähtöisesti ja terveystarkastuksia ei voi kehittää irrallaan muusta opiskeluterveydenhuollosta. Asiakaslähtöisen työtavan toteuttamiseen tarvitaan koulutusta ja organisaation johdolta edellytyksiä.