Ruokailu yläkoulussa : opettajan etu vai velvollisuus?
Veistämö, Sirkka (2013)
Veistämö, Sirkka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210129
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, ruokailevatko yläkoulujen opettajat oppilaidensa kanssa samassa pöydässä ja vaikuttaako opettajan läsnäolo oppilaiden käytökseen. Kysely tehtiin Jyväskylän kaupungin kahden yläkoulun opettajille ja muille opetustyöhön osallistuville. Vastaajilta kysyttiin myös, osallistuvatko opettajat kouluruokailuun ja velvoittavatko he oppilaita ruokailemaan koulussa. Lisäksi kysyttiin opettajien ravintoedusta.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Kysely tehtiin marraskuussa 2012 opettajien yhteistoimintatunnin (YT) aikana. Kyselyyn vastasi 66 opettajaa tai opetustyöhön osallistuvaa. Kyselylomakkeet analysoitiin Digium-kyselyohjelmalla.
Vastaajien mukaan opettajat eivät ehdi valvoa oppilaidensa ruokailuun menoa. Lisäksi opettajat ruokailevat yleensä omissa pöydissään. Vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että oppilaat ruokailisivat koulussa ja pitäisivät siten vireystasoaan yllä. Lisäksi toivottiin nykyistä pidempää ruokailuaikaa, pienempiä valvontaryhmiä ja ateriaetua. Vastaajien mielestä oli tärkeää, että myös ruokalahenkilöstö osallistuisi ruokailuun. Oppilailta toivottiin nykyistä avoimempaa suhtautumista kouluruokailuun. Oppilaiden pitäisi myös ymmärtää koululounaan merkitys hyvinvoinnille.
Haasteena on saada yläkouluikäiset syömään kouluruokaa. Lisäksi kaikkien opettajien pitäisi saada ateriaetu, jotta he voisivat osallistua täysipainoisesti ruokailun valvontaan ja toimia esimerkkinä ruokailussa.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Kysely tehtiin marraskuussa 2012 opettajien yhteistoimintatunnin (YT) aikana. Kyselyyn vastasi 66 opettajaa tai opetustyöhön osallistuvaa. Kyselylomakkeet analysoitiin Digium-kyselyohjelmalla.
Vastaajien mukaan opettajat eivät ehdi valvoa oppilaidensa ruokailuun menoa. Lisäksi opettajat ruokailevat yleensä omissa pöydissään. Vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että oppilaat ruokailisivat koulussa ja pitäisivät siten vireystasoaan yllä. Lisäksi toivottiin nykyistä pidempää ruokailuaikaa, pienempiä valvontaryhmiä ja ateriaetua. Vastaajien mielestä oli tärkeää, että myös ruokalahenkilöstö osallistuisi ruokailuun. Oppilailta toivottiin nykyistä avoimempaa suhtautumista kouluruokailuun. Oppilaiden pitäisi myös ymmärtää koululounaan merkitys hyvinvoinnille.
Haasteena on saada yläkouluikäiset syömään kouluruokaa. Lisäksi kaikkien opettajien pitäisi saada ateriaetu, jotta he voisivat osallistua täysipainoisesti ruokailun valvontaan ja toimia esimerkkinä ruokailussa.