RUOKA-ALLERGIAT JA NIIHIN LIITTYVÄ OHJAUS LASTENNEUVOLASSA
Ylinen, Heidi (2013)
Ylinen, Heidi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052210112
Tiivistelmä
Pienten lasten ruoka-allergia on yleinen pitkäaikaissairaus, jonka toteamisessa ja vanhempien ohjaamisessa lastenneuvolalla on tärkeä rooli. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ruoka-allergisen lapsen vanhempien tietoutta ja kokemuksia ruoka-allergioista perheessä sekä ruoka-allergioihin liittyvästä ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa allergiaohjauksen kehittämiseksi lastenneuvolassa. Opinnäytetyön aihe tuli Rauman kaupungin neuvolatoimen osastonhoitajalta. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Tutkimusaineisto (N=5) kerättiin vuoden 2012 aikana haastattelemalla alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten äitejä heidän kodeissaan. Jokainen haastattelu kesti puolesta tunnista vajaaseen tuntiin. Haastattelujen pohjana toimi teemahaastattelurunko, joka laadittiin juuri tätä tutkimusta varten. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tulokset esitettiin tekstimuodossa ja katkelmina haastatteluista.
Haastattelutulokset osoittivat, että lapsen ruoka-aineallergia vaikuttaa koko perheeseen ja perheen arkeen. Ruoka-allergian varhaisella toteamisella oli selkeä vaikutus perheen kuormittumisen vähenemisessä. Jokainen perhe koki, että lastenneuvolasta saadut ohjeet ja tiedot eivät olleet aivan riittäviä. Vanhemmat kokivat, että lastenneuvolassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhempien esille tuomiin oireisiin. Vanhemmat olisivat myös halunneet enemmän tietoa ruoka-allergioiden tutkimisesta ja hoitokeinoista. Lisätukea kaivattiin ruoka-allergian aiheuttaman kuormituksen ja väsymyksen vuoksi.
Äidit kokivat saaneensa hyvin tietoa siedätyshoidosta sekä ruoka-allergioiden aiheuttamien reaktioiden lääkkeettömästä hoidosta. Suurin osa vanhemmista koki, että lastenneuvolassa oltiin kiinnostuneita lapsen ruoka-allergian hoidon etenemisestä.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua. Tutkimusaineisto (N=5) kerättiin vuoden 2012 aikana haastattelemalla alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten äitejä heidän kodeissaan. Jokainen haastattelu kesti puolesta tunnista vajaaseen tuntiin. Haastattelujen pohjana toimi teemahaastattelurunko, joka laadittiin juuri tätä tutkimusta varten. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tulokset esitettiin tekstimuodossa ja katkelmina haastatteluista.
Haastattelutulokset osoittivat, että lapsen ruoka-aineallergia vaikuttaa koko perheeseen ja perheen arkeen. Ruoka-allergian varhaisella toteamisella oli selkeä vaikutus perheen kuormittumisen vähenemisessä. Jokainen perhe koki, että lastenneuvolasta saadut ohjeet ja tiedot eivät olleet aivan riittäviä. Vanhemmat kokivat, että lastenneuvolassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhempien esille tuomiin oireisiin. Vanhemmat olisivat myös halunneet enemmän tietoa ruoka-allergioiden tutkimisesta ja hoitokeinoista. Lisätukea kaivattiin ruoka-allergian aiheuttaman kuormituksen ja väsymyksen vuoksi.
Äidit kokivat saaneensa hyvin tietoa siedätyshoidosta sekä ruoka-allergioiden aiheuttamien reaktioiden lääkkeettömästä hoidosta. Suurin osa vanhemmista koki, että lastenneuvolassa oltiin kiinnostuneita lapsen ruoka-allergian hoidon etenemisestä.