”Lentävää toffeeta ja kultatikkareita” - lasten onnistumisen kokemuksia tukemassa
Rytky, Sofia (2013)
Rytky, Sofia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219850
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219850
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on lasten onnistumisen kokemusten tukeminen Orff-pedagogisten menetelmien avulla. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa viisi musiikkituokiota 5-vuotiaille lapsille sekä tutkia havaintoja pohjautuen valittuun teoreettiseen viitekehykseen. Työelämäyhteistyökumppani oli Helsingin kaupungin kunnallinen päiväkoti.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon muodostumisen ja vahvistumisen Orff-pedagogisia menetelmiä käyttäen. Onnistumisen kokemukset tukevat lapsen myönteisen minäkuvan ja hyvän itsetunnon kehittymistä. Toiminnallisen osuuteni toteutin käyttäen Orff-pedagogisia menetelmiä, johon sovelsin Michele Borban ja Robert Reasonerin (1989) itsetuntoteorian osa-alueita.
Arviointimenetelmänä käytin osallistuvaa havainnointia, jolloin toimin itse samalla ohjaajan ja havainnoijan roolissa. Havainnointiin osallistui myös työelämäohjaajani, joka havainnoi lapsia laatimani arviointilomakkeen avulla. Lapsilta pyysin palautetta ilmekorttien avulla, ja niistä sainkin suoran palautteen toiminnastani. Omien sekä työelämäohjaajani tekemien havaintojen ja lapsilta saamani positiivisen palautteen perusteella näkisin, että lasten osallisuus Orff-prosessiin ja prosessissa syntyneet onnistumisen kokemukset vahvistivat ainakin hetkellisesti lasten itseilmaisua ja näin myös itsetuntoa. Tulin pohdinnassani siihen tulokseen, että näillä arviointimenetelmillä voidaan päätellä itsetunnon kasvaneen musiikkituokioiden aikana ainakin joissain määrin.
Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan lapsen minäkäsityksen ja itsetunnon muodostumisen ja vahvistumisen Orff-pedagogisia menetelmiä käyttäen. Onnistumisen kokemukset tukevat lapsen myönteisen minäkuvan ja hyvän itsetunnon kehittymistä. Toiminnallisen osuuteni toteutin käyttäen Orff-pedagogisia menetelmiä, johon sovelsin Michele Borban ja Robert Reasonerin (1989) itsetuntoteorian osa-alueita.
Arviointimenetelmänä käytin osallistuvaa havainnointia, jolloin toimin itse samalla ohjaajan ja havainnoijan roolissa. Havainnointiin osallistui myös työelämäohjaajani, joka havainnoi lapsia laatimani arviointilomakkeen avulla. Lapsilta pyysin palautetta ilmekorttien avulla, ja niistä sainkin suoran palautteen toiminnastani. Omien sekä työelämäohjaajani tekemien havaintojen ja lapsilta saamani positiivisen palautteen perusteella näkisin, että lasten osallisuus Orff-prosessiin ja prosessissa syntyneet onnistumisen kokemukset vahvistivat ainakin hetkellisesti lasten itseilmaisua ja näin myös itsetuntoa. Tulin pohdinnassani siihen tulokseen, että näillä arviointimenetelmillä voidaan päätellä itsetunnon kasvaneen musiikkituokioiden aikana ainakin joissain määrin.