Mikrolisäysmenetelmän kehittäminen omenapuiden geenivarantolajikkeille
Lehtinen, Heli (2013)
Lehtinen, Heli
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219828
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219828
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää sopiva sterilointimenetelmä sekä aloitusalusta tarhaomenapuulajikkeiden ´Lepaan Liereä´ ja ´Sariola´ sil-muviljelmäaloituksiin. Molemmat lajikkeet ovat siemenkylvöksestä syn-tyneitä, vanhoja, sekä arvokkaita, minkä vuoksi niiden geeniperimä halu-taan säilyttää. Työn tilaajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön mikrolisäyslaboratorio ja työ toteutettiin Lepaalla toimeksiantajan tiloissa syksyllä 2012.
Omenapuun mikrolisäystä on tutkittu jonkin verran ja aiheesta löytyy kir-jallisia lähteitä, sekä ulkomailla tehtyjä tutkimuksia sähköisessä muodossa. Omenapuu on haastava kasvi mikrolisätä, eikä tässä opinnäytetyössä tutkituille lajikkeille löytynyt kirjallisuudesta entuudestaan viljelyohjeita.
Kokeessa käytetty mikrolisäysviljelmän aloitusmateriaali kerättiin Lepaan omenatarhasta ja kummastakin lajikkeesta valittiin yksi emotaimi, josta materiaali otettiin. Aloitukset tehtiin lepotilaisista silmuista, jotka olivat edelliskesänä kasvaneissa versoissa. Aloitukseen valittiin kokeiltavaksi kolme Murashige & Skoog (MS) –alustaa, jossa hormonina käytettiin bentsyyliaminopuriinia (BAP) pitoisuutena 1 mg/l. Aloitusalustoiden erot olivat sokeripitoisuuksissa. Ensimmäisellä alustalla käytettiin sakkaroosia 30 g, toisessa 15 g ja kolmannella alustalla oli fruktoosia 15 g.
Tavoite löytää toimiva sterilointimenetelmä saavutettiin. Kokeessa käytetty sterilointimenetelmä oli riittävän tehokas eikä aiheuttanut silmujen liiallista vaurioitumista. Tulosten mukaan aloitusalustat eivät olleet sopivia, sillä kokeen aikana ei saatu aikaan onnistunutta aloitusta ja monistuvaa viljelmää. Omenan geenivarantolajikkeille sopivan aloitusalustan tutkimista on hyvä jatkaa. Lisäksi jatkotutkimusaiheita ovat myös viljelmän monistus- ja juurrutusvaihe, sillä tässä työssä perehdyttiin vain viljelmän aloitusvaiheeseen.
Omenapuun mikrolisäystä on tutkittu jonkin verran ja aiheesta löytyy kir-jallisia lähteitä, sekä ulkomailla tehtyjä tutkimuksia sähköisessä muodossa. Omenapuu on haastava kasvi mikrolisätä, eikä tässä opinnäytetyössä tutkituille lajikkeille löytynyt kirjallisuudesta entuudestaan viljelyohjeita.
Kokeessa käytetty mikrolisäysviljelmän aloitusmateriaali kerättiin Lepaan omenatarhasta ja kummastakin lajikkeesta valittiin yksi emotaimi, josta materiaali otettiin. Aloitukset tehtiin lepotilaisista silmuista, jotka olivat edelliskesänä kasvaneissa versoissa. Aloitukseen valittiin kokeiltavaksi kolme Murashige & Skoog (MS) –alustaa, jossa hormonina käytettiin bentsyyliaminopuriinia (BAP) pitoisuutena 1 mg/l. Aloitusalustoiden erot olivat sokeripitoisuuksissa. Ensimmäisellä alustalla käytettiin sakkaroosia 30 g, toisessa 15 g ja kolmannella alustalla oli fruktoosia 15 g.
Tavoite löytää toimiva sterilointimenetelmä saavutettiin. Kokeessa käytetty sterilointimenetelmä oli riittävän tehokas eikä aiheuttanut silmujen liiallista vaurioitumista. Tulosten mukaan aloitusalustat eivät olleet sopivia, sillä kokeen aikana ei saatu aikaan onnistunutta aloitusta ja monistuvaa viljelmää. Omenan geenivarantolajikkeille sopivan aloitusalustan tutkimista on hyvä jatkaa. Lisäksi jatkotutkimusaiheita ovat myös viljelmän monistus- ja juurrutusvaihe, sillä tässä työssä perehdyttiin vain viljelmän aloitusvaiheeseen.