Arvostuksen ja innostuksen askelin työhyvinvointiin : kuvaus neuronilaisten subjektiivisesti koetusta työhyvinvoinnin tilasta Maslow’n tarvehierarkiaan peilaten
Kekäläinen, Titta (2013)
Kekäläinen, Titta
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209656
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä työhyvinvointitutkimus Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-keskus Neuronissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata millainen Neuronissa työskentelevän henkilöstön (n=107) subjektiivisesti koettu työhyvinvoinnin tila oli tutkimushetkellä. Tutkimusnäkökulma oli yksilölähtöinen. Tutkimus oli kuvaileva eli deskriptiivinen tutkimus ja se toteutettiin survey -tutkimuksena. Viitekehyksenä käytettiin Maslow’n tarvehierarkiaa ja siitä johdettua Rauramon työhyvinvoinnin portaat -mallia. Tässä tutkimuksessa tutkittiin tarvehierarkian neljännen (arvostus) sekä viidennen (itsensä toteuttaminen) portaan tarvealueita. Tutkimus oli osa Neuronissa toteutettua tutkimuskokonaisuutta, johon kuului tämän tutkimuksen lisäksi rinnakkaistutkimus. Rinnakkaistutkimuksessa kuvattiin yksilön työhyvinvoinnin tilaa Maslow’n kolmella ensimmäisellä (fysiologiset perustarpeet, turvallisuus ja liittyminen) portaalla.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 92,5 %. Tulokset osoittivat, että neuronilaisten subjektiivisesti koettu työhyvinvoinnin tila oli tutkimushetkellä hyvä. Neuronilaisilla oli hyvä itsetunto, joka vaikutti selkeästi kykyyn tunnistaa omassa työssä henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Neuronissa suhtauduttiin asioihin positiivisella tavalla ja ammatillinen kehittäminen oli työntekijöille prosessi. Neuronilaisten arvopohja tehdä työtä on tiedostettu, eikä arvoristiriitoja tullut esiin. Vastaajat kokivat työssään luottamusta ja arvostusta. Työtä pystyi tekemään itsenäisesti sekä luovasti sovittujen rajojen puitteissa. Neuronilaiset kokivat työnsä mielekkääksi sekä haastavaksi. Vastauksissa nousi esille työn imuun viittaavia positiivisia tekijöitä esimerkiksi innostus, työstä saatu tyydytys ja motivaatio. Neuronilaiset kehittivät itseään aktiivisemmin työssä kuin vapaa-ajalla. Elinikäisen oppimisen prosessi oli vastauksissa aistittavissa. Hiljaisen tiedon jakamiseen työyhteisön jäsenten välillä panostettiin. Suuri osa neuronilaisista koki olevansa asiantuntijoita omassa työssään.
Vastauksissa nousi esille joitakin tekijöitä, joiden kehittämiseen tulee Neuronissa kiinnittää huomiota. Neuronilaisten palautekäytäntö toimi muilta osin, mutta työntekijän itsearviointia ei hyödynnetty riittävästi ammatillisen kehittymisen tukena. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys, palkitsemisen motivoiva vaikutus ja aktiiviseen päätöksentekoprosessiin osallistuminen jakoivat tulosten mukaan neuronilaisten mielipiteitä. Näitä tekijöitä tulee nostaa esille neuronilaisten tulevissa kehittämisprosesseissa.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 92,5 %. Tulokset osoittivat, että neuronilaisten subjektiivisesti koettu työhyvinvoinnin tila oli tutkimushetkellä hyvä. Neuronilaisilla oli hyvä itsetunto, joka vaikutti selkeästi kykyyn tunnistaa omassa työssä henkilökohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Neuronissa suhtauduttiin asioihin positiivisella tavalla ja ammatillinen kehittäminen oli työntekijöille prosessi. Neuronilaisten arvopohja tehdä työtä on tiedostettu, eikä arvoristiriitoja tullut esiin. Vastaajat kokivat työssään luottamusta ja arvostusta. Työtä pystyi tekemään itsenäisesti sekä luovasti sovittujen rajojen puitteissa. Neuronilaiset kokivat työnsä mielekkääksi sekä haastavaksi. Vastauksissa nousi esille työn imuun viittaavia positiivisia tekijöitä esimerkiksi innostus, työstä saatu tyydytys ja motivaatio. Neuronilaiset kehittivät itseään aktiivisemmin työssä kuin vapaa-ajalla. Elinikäisen oppimisen prosessi oli vastauksissa aistittavissa. Hiljaisen tiedon jakamiseen työyhteisön jäsenten välillä panostettiin. Suuri osa neuronilaisista koki olevansa asiantuntijoita omassa työssään.
Vastauksissa nousi esille joitakin tekijöitä, joiden kehittämiseen tulee Neuronissa kiinnittää huomiota. Neuronilaisten palautekäytäntö toimi muilta osin, mutta työntekijän itsearviointia ei hyödynnetty riittävästi ammatillisen kehittymisen tukena. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys, palkitsemisen motivoiva vaikutus ja aktiiviseen päätöksentekoprosessiin osallistuminen jakoivat tulosten mukaan neuronilaisten mielipiteitä. Näitä tekijöitä tulee nostaa esille neuronilaisten tulevissa kehittämisprosesseissa.