”Maailma männee mänöjään perässä ov vuan pysyttävä” : Maatilojen palvelutarpeet ja yhteistyö Etelä-Savossa
Raatikainen, Anu (2013)
Raatikainen, Anu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209589
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305209589
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kartoittaa eteläsavolaisten maatilojen palvelutarpeita ja yhteistyömuotoja. Työssä tutkit-tiin eri tilojen kokemuksia tilojen tekemästä yhteistyöstä, urakoinnista ja ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
Tutkimuksessa käytettiin lähinnä laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, jotka kohdistettiin yhdelle neuvojalle ja yhdeksälle maatilalle. Yksi haastattelu tehtiin puhelimitse. Haastatteluvastaukset taulukoitiin ja purettiin teemoittain. Lisäksi kolmen tilan vastausten perusteella ha-vainnollistettiin tilojen välistä sijaintia sekä joitakin verkostoitumismuotoja piirroksen avulla.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kasvinsuojeluruiskutus ja lannanlevitys ovat sellaisia työvaiheita, joiden ulkoistamiselle on ja olisi kysyntää. Esim. ruiskutuspalveluita tarjoavia yrittäjiä ei ole tarpeeksi. Maati-lan tarpeet ja strategia vaikuttavat tilojen väliseen yhteistyöhän kuin tilojen välinen keskinäinen sijainti. Työn tulosten perusteella voidaan myös olettaa, että Etelä-Savosta ei löydy niin vahvaa maatalouden kasvukeskittymää, että alueelle muodostuisi riittävää urakointipalvelujen tarjontaa.
Laajentavien tilojen vaihtoehdoiksi jää silloin laajentamisvaiheessa palkata ulkopuolista työvoimaa sekä mahdollisesti myös kotiuttaa sellaisia prosesseja, jotka aikaisemmin on teetetty urakoitsijalla. Työn kausittaisuus ja riittävyys kokoaikaiselle työntekijälle on haaste myös isoilla tiloilla.
Työvoiman palkkaamiseen on tarvetta myös pienemmillä tiloilla, mutta palkkakustannukset voivat muodos-tua pienemmille tiloille kynnyskysymykseksi. Työntekijän palkkaamisen esteenä pidettiin myös sitä, että pienemmät tilat eivät yksin pysty työllistämään työntekijää kokoaikaisesti. Myös asiassa etenemiseen voidaan tarvita ulkopuolista apua.
Työn tulosten perusteella on koottu tilojen kehittämiseen liittyviä aiheita, joita voidaan käyttää hyväksi laadit-taessa hankesuunnitelmia seuraavalle ohjelmakaudella.
Tutkimuksessa käytettiin lähinnä laadullista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, jotka kohdistettiin yhdelle neuvojalle ja yhdeksälle maatilalle. Yksi haastattelu tehtiin puhelimitse. Haastatteluvastaukset taulukoitiin ja purettiin teemoittain. Lisäksi kolmen tilan vastausten perusteella ha-vainnollistettiin tilojen välistä sijaintia sekä joitakin verkostoitumismuotoja piirroksen avulla.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että kasvinsuojeluruiskutus ja lannanlevitys ovat sellaisia työvaiheita, joiden ulkoistamiselle on ja olisi kysyntää. Esim. ruiskutuspalveluita tarjoavia yrittäjiä ei ole tarpeeksi. Maati-lan tarpeet ja strategia vaikuttavat tilojen väliseen yhteistyöhän kuin tilojen välinen keskinäinen sijainti. Työn tulosten perusteella voidaan myös olettaa, että Etelä-Savosta ei löydy niin vahvaa maatalouden kasvukeskittymää, että alueelle muodostuisi riittävää urakointipalvelujen tarjontaa.
Laajentavien tilojen vaihtoehdoiksi jää silloin laajentamisvaiheessa palkata ulkopuolista työvoimaa sekä mahdollisesti myös kotiuttaa sellaisia prosesseja, jotka aikaisemmin on teetetty urakoitsijalla. Työn kausittaisuus ja riittävyys kokoaikaiselle työntekijälle on haaste myös isoilla tiloilla.
Työvoiman palkkaamiseen on tarvetta myös pienemmillä tiloilla, mutta palkkakustannukset voivat muodos-tua pienemmille tiloille kynnyskysymykseksi. Työntekijän palkkaamisen esteenä pidettiin myös sitä, että pienemmät tilat eivät yksin pysty työllistämään työntekijää kokoaikaisesti. Myös asiassa etenemiseen voidaan tarvita ulkopuolista apua.
Työn tulosten perusteella on koottu tilojen kehittämiseen liittyviä aiheita, joita voidaan käyttää hyväksi laadit-taessa hankesuunnitelmia seuraavalle ohjelmakaudella.