Kärsimys syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa
Savela, Tiina; Heinämäki, Mervi (2013)
Savela, Tiina
Heinämäki, Mervi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305169081
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tehtävänä oli selvittää, mitä on kärsimys syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Tavoitteena oli saada tietoa ja herättää keskustelua kärsimyksestä syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Tarkoituksena oli tehdä kirjallisuuskatsaus kärsimyksestä syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Työssämme avattiin keskeiset käsitteet kärsimys, syöpäpotilas ja palliatiivinen hoito. Näiden käsitteiden kautta haettiin aineistoa sisällönanalyysiin. Aineisto koostui kolmesta väitöskirjasta. Analyysimenetelmäksi valittiin deduktiivinen teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tulososiossa kuvattiin, mitä on kärsimys syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin Erikssonin kärsimysteoriaan pohjautuen. Kärsimysteoria jakautuu elämis-, sairaus- ja hoitokärsimykseen. Tulokset esitettiin muodostetun analyysirungon mukaisesti. Elämiskärsimykseen kuuluu kaikki eksistentiaalisesta ahdistuksesta erilaisiin sosiaalisiin tehtäviin ja suoritusmahdollisuuksien menettämisiin saakka. Sairauskärsimys ilmenee parantumattomasti sairaalla syöpäpotilaalla usein fyysisenä kipuna, jolloin se hallitsee hänen elämäänsä. Tällöin potilas ei ole vapaa pohtimaan muita elämäänsä liittyviä kysymyksiä. Hoitokärsimystä syöpäpotilaalle palliatiivisessa hoidossa aiheutuu erilaisista syöpähoidoista, hoitamisesta ja hoitamatta jättämisestä.
Syöpäpotilaan palliatiivinen hoito ymmärretään aktiivisena kokonaisvaltaisena hoitona, vaikka sairauden parantavaa hoidon mahdollisuutta ei enää ole. Palliatiivisessa hoidossa herkästi korostuu fyysisten oireiden hoito, tällöin hengelliset ja henkiset kärsimykset jäävät helposti vaille tarvitsemaansa huomiota. Jatkossa opinnäytetyön aiheeksi esitettiin, mitkä ovat auttamismenetelmät parantumattomasti sairaan potilaan kärsimyksen kohtaamisessa.
Tulososiossa kuvattiin, mitä on kärsimys syöpäpotilaan palliatiivisessa hoidossa. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin Erikssonin kärsimysteoriaan pohjautuen. Kärsimysteoria jakautuu elämis-, sairaus- ja hoitokärsimykseen. Tulokset esitettiin muodostetun analyysirungon mukaisesti. Elämiskärsimykseen kuuluu kaikki eksistentiaalisesta ahdistuksesta erilaisiin sosiaalisiin tehtäviin ja suoritusmahdollisuuksien menettämisiin saakka. Sairauskärsimys ilmenee parantumattomasti sairaalla syöpäpotilaalla usein fyysisenä kipuna, jolloin se hallitsee hänen elämäänsä. Tällöin potilas ei ole vapaa pohtimaan muita elämäänsä liittyviä kysymyksiä. Hoitokärsimystä syöpäpotilaalle palliatiivisessa hoidossa aiheutuu erilaisista syöpähoidoista, hoitamisesta ja hoitamatta jättämisestä.
Syöpäpotilaan palliatiivinen hoito ymmärretään aktiivisena kokonaisvaltaisena hoitona, vaikka sairauden parantavaa hoidon mahdollisuutta ei enää ole. Palliatiivisessa hoidossa herkästi korostuu fyysisten oireiden hoito, tällöin hengelliset ja henkiset kärsimykset jäävät helposti vaille tarvitsemaansa huomiota. Jatkossa opinnäytetyön aiheeksi esitettiin, mitkä ovat auttamismenetelmät parantumattomasti sairaan potilaan kärsimyksen kohtaamisessa.