Lasten astman hoidonohjauksen kehittäminen nukketeatterin avulla : työmalli astman nukketeatteriavusteiseen hoidonohjaukseen
Helenius, Mikael; Myrkylä, Eetu (2013)
Helenius, Mikael
Myrkylä, Eetu
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305168970
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen astman hoidonohjausta voidaan kehittää nukketeatterin avulla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä taitoja nuken käyttäminen hoidonohjauksessa vaatii. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa astmaa sairastavien lasten elämänlaatua. Tutkimus oli osa Turun ammattikorkeakoulun Nukketeatteri menetelmänä lasten ja nuorten hoitotyössä -projektia, joka on Turun ammattikorkeakoulun terveysalan ja Turun ammattikorkeakoulun nukketeatterilinjan välinen yhteishanke. Hankkeen tarkoituksena on kehittää nukketeatteria lasten ja nuorten hoitotyöhön ja tämä tutkimus oli hankkeen ensimmäisiä projekteja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että nukketeatterilla voidaan kehittää lasten astman hoidonohjausta käyttämällä lapsen ohjaamaa nukketeatteria. Menetelmä parantaa lapsen oppimista. Lisäksi se huomioi perinteistä hoidonohjausta paremmin lapsen tunnemaailman vähentäen sairauteen liittyvää pelkoa ja ahdistusta. Myös sairaanhoitajan ymmärrys lasta kohtaan kasvaa menetelmän myötä. Lapsen ohjaama nukketeatteri hoidonohjausmenetelmänä vaatii sairaanhoitajalta yksinkertaisia tekniikoita liittyen nuken käsittelyyn ja äänenkäyttöön sekä sosiaalisia taitoja. Menetelmää käyttävän sairaanhoitajan täytyy pystyä vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja ohjailla tapahtumia niin, että lapsella säilyy tilanteessa hallinnan tunne.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin aiemman tutkimustiedon puutteen takia asiantuntijahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhdysvaltalaista taideterapian apulaisprofessori Matthew Bernieriä, jolla on kolmen vuosikymmenen kokemus nukketeatterin soveltamisesta opetus- ja hoitotyöhön. Haastatteluaineistosta muodostettiin tulokset sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksia vahvistivat tiedonhaussa ilmenneet asiat muun muassa lapsen oppimiseen liittyen. Saatujen tietojen valossa simuloitiin nukketeatterilla tapahtuvaa hoidonohjausta yhdessä nukketeatteriopiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen raportoinnin apuna on käytetty videota, joka helpottaa menetelmän myöhempää toteuttamista.
Tutkimus kohdistui lasten astman hoidonohjaukseen, mutta tuloksia voi hyödyntää lasten hoidonohjauksessa yleisemminkin. Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia, jotka testaavat nukketeatterin hyödyntämistä hoidonohjauksessa käytännössä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että nukketeatterilla voidaan kehittää lasten astman hoidonohjausta käyttämällä lapsen ohjaamaa nukketeatteria. Menetelmä parantaa lapsen oppimista. Lisäksi se huomioi perinteistä hoidonohjausta paremmin lapsen tunnemaailman vähentäen sairauteen liittyvää pelkoa ja ahdistusta. Myös sairaanhoitajan ymmärrys lasta kohtaan kasvaa menetelmän myötä. Lapsen ohjaama nukketeatteri hoidonohjausmenetelmänä vaatii sairaanhoitajalta yksinkertaisia tekniikoita liittyen nuken käsittelyyn ja äänenkäyttöön sekä sosiaalisia taitoja. Menetelmää käyttävän sairaanhoitajan täytyy pystyä vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja ohjailla tapahtumia niin, että lapsella säilyy tilanteessa hallinnan tunne.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin aiemman tutkimustiedon puutteen takia asiantuntijahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhdysvaltalaista taideterapian apulaisprofessori Matthew Bernieriä, jolla on kolmen vuosikymmenen kokemus nukketeatterin soveltamisesta opetus- ja hoitotyöhön. Haastatteluaineistosta muodostettiin tulokset sisällönanalyysiä käyttäen. Tuloksia vahvistivat tiedonhaussa ilmenneet asiat muun muassa lapsen oppimiseen liittyen. Saatujen tietojen valossa simuloitiin nukketeatterilla tapahtuvaa hoidonohjausta yhdessä nukketeatteriopiskelijoiden kanssa. Tutkimuksen raportoinnin apuna on käytetty videota, joka helpottaa menetelmän myöhempää toteuttamista.
Tutkimus kohdistui lasten astman hoidonohjaukseen, mutta tuloksia voi hyödyntää lasten hoidonohjauksessa yleisemminkin. Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia, jotka testaavat nukketeatterin hyödyntämistä hoidonohjauksessa käytännössä.