Naisjohtajien ajatuksia lasikaton murtamisesta
Väärälä, Elisa (2013)
Väärälä, Elisa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158618
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä organisaatio- ja yhteiskuntatason sekä sosiaalisen ja henkilökohtaisen tason tekijät hidastavat naisten urakehitystä sekä kartoittaa keinoja hidasteiden ja esteiden poistamiseksi. Tavoitteena oli tutkia minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia organisaatioiden ylimmässä johdossa toimivilla naisilla on aiheesta.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljästä johtajanaista, jotka toimivat erikoisissa yrityksissä eri toimialoilla.
Tutkimustuloksista ilmenee, että organisaatiotasolla naisten urakehitystä voivat hidastaa muun muassa sukupuoleen kohdistuvat stereotypiat ja samankaltaistumisen ilmiö, mikä voi johtaa esimerkiksi naisia syrjiviin rekrytointikäytäntöihin. Yhteiskuntatasolla keskeinen ongelma on perhevapaiden ja niiden kustannusten epätasa-arvoinen jakautuminen sekä työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin. Sosiaalisella ja henkilökohtaisella tasolla ongelman taustalla piilevät esimerkiksi itseluottamuksen ja mentorien puute.
Keinot naisten urakehityksen edistämiseen ovat tutkimustulosten perusteella muun muassa suunnitelmallinen tasa-arvon edistäminen tasa-arvoa tukevien organisaatiorakenteiden ja tasa-arvosuunnitelmien avulla, mentorointi, vanhempainvapaiden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken sekä naisten oma aktiivisuus urakehityksensä edistämisessä.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat neljästä johtajanaista, jotka toimivat erikoisissa yrityksissä eri toimialoilla.
Tutkimustuloksista ilmenee, että organisaatiotasolla naisten urakehitystä voivat hidastaa muun muassa sukupuoleen kohdistuvat stereotypiat ja samankaltaistumisen ilmiö, mikä voi johtaa esimerkiksi naisia syrjiviin rekrytointikäytäntöihin. Yhteiskuntatasolla keskeinen ongelma on perhevapaiden ja niiden kustannusten epätasa-arvoinen jakautuminen sekä työelämän jakautuminen naisten ja miesten aloihin. Sosiaalisella ja henkilökohtaisella tasolla ongelman taustalla piilevät esimerkiksi itseluottamuksen ja mentorien puute.
Keinot naisten urakehityksen edistämiseen ovat tutkimustulosten perusteella muun muassa suunnitelmallinen tasa-arvon edistäminen tasa-arvoa tukevien organisaatiorakenteiden ja tasa-arvosuunnitelmien avulla, mentorointi, vanhempainvapaiden kustannusten jakaminen kaikkien työnantajien kesken sekä naisten oma aktiivisuus urakehityksensä edistämisessä.