Hoitajien näkemys työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä : Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnassa
Kinnunen, Eila; Huuskonen, Kirsi (2013)
Kinnunen, Eila
Huuskonen, Kirsi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148485
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon vastaanottotoiminnan hoitajien näkemyksiä työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millä tekijöillä on merkitystä jaksamiseen kiireisessä ja jatkuvasti muutoksia tuovassa työssä ja miten hoitaja itse voi vaikuttaa työssäjaksamiseen.
Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2012 kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin strukturoidulla verkkokyselyllä, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tutkimus oli kokonaistutkimus, ja kysely lähetettiin 68 hoitajalle. Ky-selyyn vastasi 30, joten vastausprosentiksi muodostui 44. Kyselytutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erilaisista luokitteluista, vertailuista sekä syy- ja seuraussuhteista työhyvinvointia selvittävinä tekijöinä. Tällä menetelmällä haluttiin saada kuvailevaa ja selittävää tietoa työhyvinvoinnista kyseisessä työyhteisössä sekä herättää positiivisia ajatuksia oman toiminnan vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Tutkimuksen mukaan hoitajilla oli työhyvinvointia tukevaa tietotaitoa, mutta he hyödynsivät sitä vain osittain työ-hyvinvointinsa edistämiseksi. Työpaikan yhteishenkeä ja ilmapiiriä pidettiin hyvinvoinnin kannalta tärkeänä ja ko-rostettiin avoimen, rehellisen ja kuuntelevan yhteistyön merkitystä. Arvostava ja kannustava suhtautuminen työtovereihin, kuten myös yhteistyön toimivuus esimiehen kanssa korostuivat työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että vastaajien mielestä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Edellytyksenä on, että huomioi omat perustarpeensa ja työelämän vaatimukset. Omalla toiminnalla on mer-kitystä työhyvinvoinnille, koska hyvinvoiva yksilö ja työyhteisö pystyvät antamaan kokonaisvaltaisemman hoidon hoidettaville. Tuloksia on mahdollista hyödyntää työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen yksilö- ja työyhteisötasolla.
Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2012 kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin strukturoidulla verkkokyselyllä, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Tutkimus oli kokonaistutkimus, ja kysely lähetettiin 68 hoitajalle. Ky-selyyn vastasi 30, joten vastausprosentiksi muodostui 44. Kyselytutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erilaisista luokitteluista, vertailuista sekä syy- ja seuraussuhteista työhyvinvointia selvittävinä tekijöinä. Tällä menetelmällä haluttiin saada kuvailevaa ja selittävää tietoa työhyvinvoinnista kyseisessä työyhteisössä sekä herättää positiivisia ajatuksia oman toiminnan vaikutuksesta työhyvinvointiin.
Tutkimuksen mukaan hoitajilla oli työhyvinvointia tukevaa tietotaitoa, mutta he hyödynsivät sitä vain osittain työ-hyvinvointinsa edistämiseksi. Työpaikan yhteishenkeä ja ilmapiiriä pidettiin hyvinvoinnin kannalta tärkeänä ja ko-rostettiin avoimen, rehellisen ja kuuntelevan yhteistyön merkitystä. Arvostava ja kannustava suhtautuminen työtovereihin, kuten myös yhteistyön toimivuus esimiehen kanssa korostuivat työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että vastaajien mielestä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työhyvinvointiinsa. Edellytyksenä on, että huomioi omat perustarpeensa ja työelämän vaatimukset. Omalla toiminnalla on mer-kitystä työhyvinvoinnille, koska hyvinvoiva yksilö ja työyhteisö pystyvät antamaan kokonaisvaltaisemman hoidon hoidettaville. Tuloksia on mahdollista hyödyntää työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen yksilö- ja työyhteisötasolla.