Miten Kiinasta puhutaan Helsingin Sanomissa
Hammarberg, Sirpa (2013)
Lataukset:
Hammarberg, Sirpa
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148460
Tiivistelmä
Kiina on kovaa vauhtia kasvavassa maailman suurimmaksi talousmahdiksi. Samalla Kiina taiteilee kommunistisen totalitarismin ja länsimaisen vapaan demokratian välimaastossa.
Tutkimus valottaa, miten Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat Kiinaa käsittelee. Tutkimuksessa analysoidaan aineiston sävyjä, lähteitä ja artikkelityyppejä. Tutki-muskysymyksinä ovat: Kenen äänellä Helsingin Sanomat kirjoittaa Kiinasta? Kuka saa identiteetin ja puhevallan Kiinaa koskevissa jutuissa? Millaisessa sävyssä Kiina esitetään?
Aineisto on kerätty 24.1.2012–29.2.2012, ja siihen kuuluvat kaikki Helsingin Sanomien printtilehdessä julkaistut artikkelit, joissa Kiinaa käsitellään tai siitä mainitaan jotakin. Yhteensä juttuja kertyi 126, ja juttuja, joissa Kiina oli pääaihe, oli 27. Aineisto on luoki-teltu sanomalehden osastojen ja juttutyyppien mukaan. Juttujen sävy on arvioitu nega-tiiviseksi, positiiviseksi, neutraaliksi tai näiden yhdistelmäksi.
Uutisten luonteen vuoksi suuri osa jutuista sai negatiivisen sävyn. Talousjuttujen osuus aineistosta oli huomattavan suuri, jonka ansiosta mukana oli neutraalinsävyisiä tai posi-tiivisia juttuja.
Paikalla olevan kirjeenvaihtajan ansiosta uutisten lähteet olivat yllättävän monipuolisia huolimatta kiinalaisten sananvapauden rajoituksista. Lainattuja lähteitä Helsingin Sa-nomat käytti vain vähän. Identiteettejä ja puhevaltaa jutuissa jaetaan niin viranomaisille, poliitikoille kuin kansalaisillekin. Lyhyissä pikku-uutisissa oli eniten lainattuja lähteitä. Paikalla oleva kirjeenvaihtaja onkin tärkeä, kun uutisissa halutaan kuuluviin monipuolisia ääniä.
Tutkimus valottaa, miten Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat Kiinaa käsittelee. Tutkimuksessa analysoidaan aineiston sävyjä, lähteitä ja artikkelityyppejä. Tutki-muskysymyksinä ovat: Kenen äänellä Helsingin Sanomat kirjoittaa Kiinasta? Kuka saa identiteetin ja puhevallan Kiinaa koskevissa jutuissa? Millaisessa sävyssä Kiina esitetään?
Aineisto on kerätty 24.1.2012–29.2.2012, ja siihen kuuluvat kaikki Helsingin Sanomien printtilehdessä julkaistut artikkelit, joissa Kiinaa käsitellään tai siitä mainitaan jotakin. Yhteensä juttuja kertyi 126, ja juttuja, joissa Kiina oli pääaihe, oli 27. Aineisto on luoki-teltu sanomalehden osastojen ja juttutyyppien mukaan. Juttujen sävy on arvioitu nega-tiiviseksi, positiiviseksi, neutraaliksi tai näiden yhdistelmäksi.
Uutisten luonteen vuoksi suuri osa jutuista sai negatiivisen sävyn. Talousjuttujen osuus aineistosta oli huomattavan suuri, jonka ansiosta mukana oli neutraalinsävyisiä tai posi-tiivisia juttuja.
Paikalla olevan kirjeenvaihtajan ansiosta uutisten lähteet olivat yllättävän monipuolisia huolimatta kiinalaisten sananvapauden rajoituksista. Lainattuja lähteitä Helsingin Sa-nomat käytti vain vähän. Identiteettejä ja puhevaltaa jutuissa jaetaan niin viranomaisille, poliitikoille kuin kansalaisillekin. Lyhyissä pikku-uutisissa oli eniten lainattuja lähteitä. Paikalla oleva kirjeenvaihtaja onkin tärkeä, kun uutisissa halutaan kuuluviin monipuolisia ääniä.